Hämeenlinnan teatteri on syystäkin hyvin tyytyväinen, kun se sai kantaesitettäväkseen Olli Jalosen Miehiä ja ihmisiä. Teos ilmestyi romaanina vuonna 2014 ja sitä on pidetty Olli Jalosen hauskimpana ja vetävimpänä tekstinä.
Jalonen allekirjoittaa itsekin näytelmän ja romaanin hauskuuden tai tragikoomisuuden kertoessaan, että materiaali oli tavallaan hänen sisässään valmiina. Siksi kirjoittaminenkin eteni sujuvasti ja helpostikin.
– Siinä on omakohtaista ja omia tunteitani tietysti paljonkin mukana. On myös muistikuvia ja on kuultua ja keksittyä. Romaani ja näytelmähän ovat fiktiivisiä muotoja, yhdistelmiä, siksi ne voivat olla enemmänkin totta kuin yksi-yhteen tosi, pohtii Olli Jalonen.
Miehiä ja ihmisiä on kasvutarina. Se on ekakerta, kuten teoksen näyttämölle sovittanut ja ohjaava Hannu-Matti Tyhtilä kuvaa. Suuria teemoja tarinassa on esimerkiksi se, että perheen isä saa slaagin ja silloin 17-vuotiaan pojan on selvitettävä suhteensa isäänsä. Selvitettävää on myös suhteessa tyttöön – saunassakin. Maisemat ja muistot ovat todenmakuisia, Jopo-pyörän selästä katsellaan Myllymäeltä Hämeenlinnan keskikaupunkia.
– Siinä on paljon surkuhupaisia ihmisten kommelluksia. Hauskuutta tarinaan tuo myös ajallinen etäisyys. Aikaa tapahtuneista on yli 40 vuotta, niin moni silloinen itsestäänselvyys, kuten politiikan muuttumattomuus, näkyy nyt toisessa valossa. Ja siinä on koomisia piirteitä, kertoo kirjailija.
Olli Jalosen näyttämöversio sisältää runsaasti 70- ja 60-lukujen musiikkia. Hannu-Matti Tyhtilä lupaa, että ainakin Gram Parsonsin kirjoittama riipaiseva Love Hurts.
Merirosvoradioita Hämeenlinnan Myllymäellä
Olli Jalosen tarinassa ajan autenttisuutta luo kirjassakin musiikki ja radio ja etenkin merirosvoradio. Jalonen kertoo Hämeenlinnassa toimineesta fiktiivisestä 70-luvun alun merirosvoradiosta, jonka nimi on pysäyttävä Radio Saatana. Ohjaaja Tyhtilä lupaa ja vahvistaa, että näyttämöllekin merirosvoradio saattaa päästä.
– Se on sellainen kuvitteellinen radioasema, mutta olihan 1970- ja 80-luvuilla Hämeenlinnassa oikeitakin pieniä merirosvoradioita. Osa niistä toimi viikon ja osa pidempäänkin. Suurin osa lähetti taukoamatta musiikkia. Siinä oli sellainen kielletty jännitys kaiken aikaa ilmassa, muistelee Olli Jalonen.
Jalonen on itsekin ollut aina kiinnostunut radiotoiminnasta. Hänen tekstejään on työstetty kuunnelmiksi. Jalonen muistelee myös itse leikelleensä kasettienkin ääntä, sellaisten liimaaminen teipillä on ollut työlästä.
Jalosen kirjassa kerrotaan myös tarinaa, kuinka 70-luvun alun nuoret miehet leikkelevät ja liimailevat silloisia radiosta nauhoitettuja Kekkosen ja Vennamon puheita.
– Sen ajan anarkiaan kuului sellainen vallitsevien poliittisten olojen aika leikillinen pilkkaaminen tai leikittely niiden kanssa. Ovathan esimerkiksi Suomen Talvisodan laulut levyllä, kuten Kekkonen-rock, hyvin kilttejä, kun niitä nykyään kuuntelee, kertoo Jalonen.
"Aikuistumisriitti on tärkeä"
Miehiä ja ihmisiä -teoksen harjoitukset alkavat Hämeenlinnassa loppuvuodesta ja esitys tulee näyttämölle helmikuussa.
– On haaste olla mies. Aikuistumisriitti on tärkeä. Aina siinä pojat hakevat miehen mallia siinä iässä, mallia joko isästään, isoisästään tai sitten kuvitteellisesta miehestä, jota ei välttämättä edes tunnekaan, tiivistää teosten tematiikkaa kirjailija Olli Jalonen.
Jalosen romaanin on sovittanut ja ohjaa näyttämölle Hannu-Matti Tyhtilä. Pääosaa, 17-vuotiasta nuorta miestä, esittää Markus Virtanen. Kun Virtanen ja Jalonen istuvat rinnakkain kahvilla teatterin lämpiössä, yhdennäköisyys on hämmentävä: aivan kuin Olli Jalonen katsoisi itseään peilistä ja näkisi parikymppisen nuorukaisen Virtasessa. Tai näyttelijä Virtanen katselisi itseään Jalosena peilistä noin kuusikymppisenä.