Maanantaina uutisoitiin, miten prosessoitu punainen liha on asetettu useamman aiemman tutkimuksen kokoavassa metatutkimuksessa luokkaan 1 eli syöpävaarallinen. Kategoriaan joutuvat ne aineet, joilla katsotaan olevan riittävästi näyttöä syövän aiheuttamisesta. Samassa kategoriassa makkaroiden ja pekonien kanssa on myös aineita kuten plutonium, radon, arsenikki ja asbesti, mutta myös arkipäiväisempiä kuten alkoholi, aurinkon säteily ja puupöly.
Se että prosessoitu punainen liha on asetettu samaan syöpävaarallisuuskategoriaan esimerkiksi tupakan ja asbestin kanssa, ei tarkoita, että makkara ja pekoni olisivat yhtä vaarallisia kuin tupakka ja asbesti. Se tarkoittaa vasta sitä, että tieteellinen todistusvoima näiden aineiden ja syövän välillä on yhtä suuri.
– Kyseessä on täydellinen väärinkäsitys, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysosaston johtajan, professori Erkki Vartiainen.
Tupakka tappaa moninkertaisesti
Vaikka todistusvoima makkaran ja tupakoinnin syöpävaarallisuudesta on nyt samaa luokkaa, käytännön kannalta kyse on täysin eri asioista.
Jos prosessoitua punaista lihaa syö päivässä 50 grammaa, kasvaa paksusuolensyövän todennäköisyys kansainvälisen syöpäjärjestö IARCin mukaan 1,18-kertaiseksi. Jokainen 50 grammaa lisää makkaraa, pekonia tai muuta prosessoitua lihaa päivässä kasvattaa siis riskiä saada syöpä 18 prosenttia. Tupakoijan riski saada keuhkosyöpä tupakoimattomaan verrattuna on noin 25-kertainen. Kyse on siis aivan eri mittaluokan riskeistä.
Kansanterveydellisesti tarkasteltunakin tupakka, alkoholi ja ilmansaasteet kiilaavat kirkkaasti lihan edelle kuolinsyissä. Jos kausaliteetti eli yhteys punaisen lihan syömisen ja syövän välillä todistetaan, Global Burden of Disease Project on arvioinut, että punainen liha olisi maailmassa osallisena 50 000 syöpätapaukseen vuodessa. Tätä lukua voi verrata noin miljoonaan tupakoinnin aiheuttamaan syöpäkuolemaan, alkoholinkäytöstä aiheutuneeseen 600 000 kuolemaan tai ilmansaasteiden takia kuolleeseen 200 000 ihmiseen vuodessa.
Vaikka riski syövän saamiseen makkarasta onkin pienempi kuin tupakasta, kansanterveydellisesti asia on kiinnostava, koska lihan kulutus on kasvussa länsimaiden lisäksi myös matalan ja keskitulotason maissa. Suomessakin lihankulutus on kasvanut 1960-luvulta viime vuosiin asti. Vuonna 2014 suomalainen popsi lihaa ja lihatuotteita 74,6 kiloa vuodessa eli 1,4 kiloa viikossa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan melko tuore suositus on, että lihaa syötäisiin enintään 500 grammaa viikossa.
Vertailun vuoksi: Terveysviranomaiset eivät kehota tupakoimaan ainuttakaan savuketta tai nielemään grammaakaan plutoniumia.
