Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Aivotutkija laittaisi lapsen muskariin

Syntymättömälle lapselle laulaminen on edelleen ihan perusteltua, sillä tutkimukset puoltavat musiikin positiivisia vaikutuksia aivoihin. Helsingin yliopiston Lukivauva-hankkeessa työskentelevä Paula Virtala sanoo testien osoittaneen musiikilla olevan rikastuttavia vaikutuksia lapsen kehitykselle.

Lapsia musiikkileikkikoulussa
Kuva: Laura Holappa / Yle
Kati Siponmaa
Avaa Yle-sovelluksessa

Tutkijatohtori Paula Virtala sanoo itse olevansa muskarilapsi. Pikkulapsena Virtala on harrastanut musiikkia monipuolisesti, mutta sittemmin lähinnä laulamista omaksi iloksi.

Nykyisen tutkijan työnsä rohkaisemana Virtala kannustaa vanhempia laittamaan lapsensa musiikkileikkikouluun, sillä hänenkin yksikkönsä tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka musiikki ja varsinkin varhain aloitettu altistus muokkaa aivoja positiivisesti.

– Jos lapsi muskarista nauttii ja jos se ei perhettä liikaa kuormita, niin se on kyllä yksi kivoimpia harrastuksia, mitä pienellä lapsella voi olla ja aivotutkimuksen näkökulmasta se on tosi rikastuttavaa lapselle, Virtala vakuuttaa.

Monenlaisten vaikutusten lisäksi Virtala mainitsee siirtovaikutukset.

– Musiikkia harrastavien lasten tutkimuksista ja toisaalta musiikin kuntoutustutkimuksista tiedetään, että musiikin avulla voi tukea esimerkiksi vieraan kielen ääntämisen oppimista ja yleisiä kognitiivisia kykyjä kuten tarkkaavaisuutta ja päättelytoimintoja.

Lukihäiriöönkin helpotusta musiikista

Vauva aloittaa kuuntelemalla ja alkaa pikkuhiljaa itse tuottaa puhetta ja myös musiikiksi luettavaa ääntä. Toisille luonnollisena jatkumona lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen sujuu myöhemmin mutkattomammin kuin toisilla.

Musiikista tiedetään, että se tukee kuulokykyjen kehitystä ja kielellistä kehitystä.

Paula Virtala

Nykyään tiedetään, että lukihäiriö on perinnöllinen lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus, jolla ei ole sinänsä mitään tekemistä yleisälykkyyden kanssa.

– Perinnöllistä alttiutta ei voi estää, mutta se ei tarkoita etteikö kirjoitus- ja lukutaitoja voisi tukea ja kuntouttaa, Virtala toteaa.

Musiikilla on kuntoutuksessa iso rooli.

– Musiikista tiedetään, että se tukee kuulokykyjen kehitystä ja kielellistä kehitystä ja se on usein pienelle lapselle myös palkitsevaa ja motivoivaa.

Paula Virtala
Paula Virtala poseeraa flyygeliin nojaten ja naurahtaa, että ei osaisi sillä itse soittaa kuin ehkä Kissanpolkan. Kuva: Kati Siponmaa / Yle

Tutkimukseen pääsee mukaan

Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä työskentelevä Virtala kertoo Lukivauva-hankkeessa seurattavan lukivaikeusriskissä olevien lasten kielellistä kehitystä ihan vauva-ajoista alkaen.

– Vauva ei vielä pysty sanomaan, mitä kuulee, mutta aivot kertovat sen kyllä.

Virtala arvelee, että ainakin ensi kesään asti syntyviä vauvoja otetaan edelleen mukaan tutkimukseen ympäri maata.

– Jonkun verran maksetaan matkakorvauksia. Pohjoisesta voisi tulla esimerkiksi Jyväskylään tutkimuksiin ensimmäisten elinviikkojen aikana, Virtala vihjaa.

Suosittelemme