Televisiotoimittajien some-kupla kuohahti viikonloppuna: Hufvudstadsbladetin naistoimittaja soitteli ajankohtaisohjelmien naisjuontajille ja kyseli kenkien koroista. Miksi popojen korot ovat niin korkeat? Valitsevatko juontajat itse kenkänsä, vai ahtaako stylisti heidät korkeisiin korkoihin?
Moni tv-kasvo ihmetteli sosiaalisessa mediassa moista kysymystä. Mitä tekemistä koron korkeudella on minkään kanssa? Kysyttäisiinkö miehiltä taskuliinasta tai puvuntakin väristä?
No, eipä kysyttäisi. Kun miespuolinen australialaisjuontaja pukeutui täsmälleen samaan pukuun vuoden ajan, kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota – eikä edes huomannut koko asiaa (siirryt toiseen palveluun).
Mutta nainen on edelleen objekti, jonka ulkonäöstä, vaatteista, hiuksista ja meikistä on sopivaa huomautella – ja huomauttelut tulevat suureksi osaksi toisilta naisilta.
Kun miespuolinen australialaisjuontaja pukeutui täsmälleen samaan pukuun vuoden ajan, kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota.
Jäin pohtimaan korkokenkäproblematiikkaa luettuani pari (osin paheksuvaa) keskustelua aiheesta sosiaalisesta mediasta. Mikä koroissa joitakin muita naisia ärsyttää – tai vieraannuttaa? Ovatko korkokengät matalapohjaisia jalkineita huonommat valinnat? Yleensä ne tuppaavat tuomaan olemukseen ryhdikkyyttä ja näyttävät paremmalta.
Mutta jotkut naiset kertoivat pitävänsä korkkareita mauttomina ja vieraannuttavina – ne vievät katsojan huomion muualle kuin lähetyksen asiasisältöön.
Naisten oletettua promiskuiteettia vastaan on taisteltu koko maailman historia – siitäkö tässä on kyse? Ovatko korkokengät yksinkertaisesti liian seksikkäät jalkaan? Siksikö niitä on niin vaikea sulattaa?
Toinen naiseuteen liittyvä kohu viime viikolla syntyi, kun tunnettu tv-kasvo Maria Veitola vieraili Anu Saagimin ja Ristomatti Ratian luona kylässä. Naispuolinen kansanosa raivostui Saagimin käytöksestä.
Saagim valitti muun muassa Veitolan vaatevalinnoista ja ehdotti, että tämän pitäisi käydä kauneusleikkauksessa. Siitäkös raivo repesi!
Maria Veitola tilitti ohjelman jälkeen – ja sitä ennen – kuinka huonosti Saagim häntä kohteli, ja sai jaksolleen ennätysmäärän katsojia.
Mutta ei ole Veitola itsekään ihan viaton toisiin naisiin kohdistuvassa ulkonäköarvostelussa: hän esimerkiksi vertasi taannoin oman show'nsa vieraana olevaa Johanna Tukiaista prinsessaan – kuin Stiina Saariston maalauksessa. Katso Googlesta, jos et tunnista Saariston naishahmoja – kyseessä ei todellakaan ollut kehu.
Naiset haluavat juhlapuheissa tasa-arvoa – mutta kestävätkö he lopulta sitä, että joku toinen nainen menestyy?
Toimittaja ja kirjailijaHanna Sumarikirjoitti Veitolan Yökylässä-ohjelmasta Saagimia paheksuvanbloggauksen (siirryt toiseen palveluun)ja linkitti sen omille FB-sivuilleen. Julkinen FB-päivitys keräsi yli 500 kommenttia – lähes pelkästään toisilta naisilta, jotka arvostelivat Saagimia ja hänen ulkonäköään. Naiset ryöpyttivät Saagimia toinen toistaan ilkeämmillä adjektiiveilla: Saagim oli heidän mielestään törppö naikkonen, sivistymätön moukka, karsee ämmä, ikääntynyt haaska, tekoihminen, harakka, sika, pirttihirmu, kulahtanut, pelle, älykääpiö ja tarvitsisi vatsanalueen rasvaimua. Heikko, halpa ja ruma. Ja tässä vain painokelpoiset määreet.
Saagim kertoi itse saaneensa jopa tappouhkauksia ohjelman jälkeen.
En ihmettele, että Saagim ärsyttää muita naisia. Hän on kaunis, menestyvä bisnesnainen, joka provosoi tarkoituksella. Saagim on kävelevä performanssi, joka tekee mitä lystää, sanoo mitä lystää, harjaa hampaansa samppanjalla ja näyttää kaiken aikaa tyrmäävän upealta.
Jos me naiset haluamme tasa-arvoa, niin miksi me edelleen 2000-luvulla pakotamme toiset naiset ahtaaseen karsinaan?
Naiset haluavat juhlapuheissa tasa-arvoa – mutta kestävätkö he lopulta sitä, että joku toinen nainen menestyy? Varsinkaan, jos nainen näyttää Anu Saagimilta? Mene ja tiedä. Ehkäpä tässä arvosteltiin vain Saagimin kieltämättä epäkohteliaita ja tahdittomia kommentteja. Laukomalla Saagimista ja hänen ulkonäöstään vielä paljon epäkohteliaampia kommentteja. Loogista?
**Naisten pukeutumista **ja ulkonäköä on moralisoitu aina: suurennuslasin alla ovat olleet hameenhelman pituudet, vyötärön kapeudet, kaula-aukon syvyydet, korkojen korkeudet ja käsivarsien allit. Lehtien tyylimokapalstoja pitävät poikkeuksetta muut naiset. Pian vuorossa on tasavallan presidentin juhlavastaanotto, jossa puoli kansaa kyttää naisten pukeutumista ja muotivirheitä. Nautinnollisinta on, jos oikein kaunis ja menestyvä nainen pukeutuu karmeaan rättiin ja mokaa oikein kunnolla.
Naisten historiaa kuvannut Kaari Utrio totesi Eevan tyttäret -teoksessaan näin: “Naiset vahtivat toistensa seksuaalisuutta tehokkaammin kuin miehet konsanaan. Huono nainen oli tukahdutettujen ihmisten pelkojen ja toiveiden heijastuma. Häntä oli lupa vihata.”
Näin on ollut aina. Jos me naiset haluamme tasa-arvoa, niin miksi me edelleen 2000-luvulla pakotamme toiset naiset ahtaaseen karsinaan, jossa määritellään, miten ihminen saa pukeutua ja miltä hänen saa näyttää? Miksi me naiset teemme toisillemme näin?
Sanna Ukkola
Kirjoittaja on Ylen aamu-tv:n juontaja