Isänpäivä on amerikkalaista perua. 1900-luvun alussa Yhdysvaltain uskonnollisissa piireissä havahduttiin, että isäkin on osa perhettä. Äidit oli noteerattu jo aikaisemmin. Yhdysvallat virallisti isänpäivän vuonna 1917.
Saksalaisilla kosteaa juhlintaa
Saksalaiset ottivat epävirallisen kosketuksen isän asemaan jo 1800-luvun lopulla. Berliinissä ja sen ympäristössä vietettiin railakkaita "herrainpäiviä" tavalla, jota ei ole totuttu kutsumaan perhejuhliksi.
Vielä nykyäänkin monet saksalaiset isät viettävät juhlapäivän - luvan kanssa - kaveriporukassa. Monille se tarkoittaa metsässä tai vuorilla samoilua ilman naisseuraa. Ruokajuomien valinnassa ei tarinoiden mukaan aina päädytä kivennäisveteen.
Pohjoismaat pysyvät hillittyinä
Pohjoismaista Ruotsi löysi isänpäivän ensimmäisenä, 1930-luvulla. Juhlaa vietettiin ensin keskikesällä, kunnes se kauppiaiden toiveesta siirrettiin marraskuun toiselle sunnuntaille. Tanskaa lukuunottamatta muut pohjoismaat ovat seuranneet Ruotsin esimerkkiä.
Skandinaviassa isänpäivällä on vahva perhejuhlan leima.
Venäjä mukaan vasta ensi vuonna
Itänaapurimme Venäjä ei ole tähän mennessä virallisesti tuntenut isänpäivää, mutta tilanne korjaantuu ensi vuonna, kun Moskova vuosien harkinnan jälkeen myöntää isille oman päivänsä.
Venäläiset miehet ovat perinteisesti juhlistaneet olemassaoloaan Isänmaan puolustajan päivänä helmikuussa muistellen ensimmäisen maailmansodan voittoisaa taistelua saksalaisia vastaan.
Espanjassa vietetään vapaapäivää
Katolisessa Espanjassa isänpäivää vietetään maaliskuussa. Se on kirkon kalenterissa San Josén, eli Jeesuksen kasvatusisän Pyhän Josefin päivä.
Isänpäivä on Espanjassa yleinen vapaapäivä, jolloin perheet ja sukulaiset kokoontuvat syömään juhlalounaan isien kunniaksi.
Isänpäivän vietto Espanjassa alkoi tiettävästi siitä, kun eräs madridilainen opettaja järjesti vuonna 1948 juhlan koululaisten isille. Pettyneet isät olivat purnanneet siitä, että ainoastaan äitejä muistetaan omalla nimikkopäivällä.
Isänpäivä on kauppiaiden kultakaivo
Espanjassa, kuten monessa muussakin maassa, kauppiaat innostuivat heti uudesta juhlapäivästä. Tämä varmisti isänpäivän vakiintumisen vuosittaiseksi juhlaksi.
Jo toistasataa maata - yli puolet kaikista maailman maista - viettää isänpäivää. Juhlapäiväksi on vakiintunut monin paikoin se ajankohta, jolloin kaupunkäynti on erityisen hiljaista.
Jyrki Palo, Yle, Madrid