Huostaanottojen syitä ja taustoja selvitettiin viime talven ja kevään aikana Suomessa seitsemässä kunnassa ja yhdessä kuntayhtymässä. Vaikka jokaisen lastensuojelun piiriin tulleen perheen tapaus on erilainen, tietyt syyt nousevat muita useammin esille.
Huostaanoton uhkaa kasvattaa vanhempien uupumus, liian ankara tai liian lepsu kasvatus, köyhyys ja pitkäaikaissairaudet. Pienten lasten huostaanotoissa esille nousevat mielenterveysongelmat. Äideistä jopa neljäsosa on eläkkeellä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimukseen osallistuivat Espoo, Hämeenlinna, Kerava, Pori, Riihimäki, Seinäjoki ja Tampere sekä Karkkilan ja Vihdin muodostama Peruspalveluyhtymä Karviainen. Näissä kunnissa huostaanotetuista lapsista vähän yli puolet oli teini-ikäisiä. Alle kouluikäisiä oli reilu neljäsosa.
Hämeenlinnan kaupungin lastensuojelun palvelupäällikkö Marja Hänninen kertoo, että huostaanottojen taustaa on Suomessa tutkittu vähän ja kunnissa tekemisen kulttuuri on ollut kirjavaa. Siksi asiaa on ollut syytä tutkia.
Toissavuonna Kanta-Hämeessä otettiin huostaan 453 lasta. Määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Koko maassa huostaanotettuja oli yli 12 000 vuonna 2013.
Matka ongelmaperheeksi on lyhyt
Huostaanottojen taustalla on se, että perheiden ongelmat ovat lisääntyneet. Matka tavallisesta perheestä ongelmaperheeksi on lyhyt, toteaa THL:n erikoistutkija Tarja Heino.
Varsinkin kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet 2000-luvulla.
Tarja Heino
– Perheiden elämässä on tapahtunut paljon, mikä liittyy työllistymiseen. Ihmiset ovat väsyneitä ja tarvitsevat paljon palveluita. Jos palvelut eivät riitä kasautuneiden paineiden tilanteessa, se löytyy sieltä ongelmien taustalta.
Usein tilanteet ovat muhineet pitkään, apu ei ole auttanut, ja viranomaiset joutuvat puuttumaan asiaan joko äkillisesti tai pitkän yhteistyön kautta.
– Varsinkin kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Erityisesti ne koskevat teini-ikäisiä tyttöjä, tietää Heino.
Huostaanotto on lapselle uusi mahdollisuus
Huostaanotossa lapsen elämä muuttuu huomattavasti.
– Lapsi joutuu uuteen ympäristöön ja uuteen kouluun, usein siellä on uudet kaverit. Kaikki muuttuu lapsen näkökulmasta, sanoo erikoistutkija Tarja Heino.
Huostaanotossa lapselle pyritään takaamaan turvallinen paikka.
– Moni lapsi on niin uhkaavassa tilanteessa jopa terveyden tai kehityksen kannalta, että huostaanotossa hän pääsee turvaan. Usein lapset ovat kertoneet, että se on ollut heidän elämässään suuri ja hyvä asia.
Huostaanotto on ratkaisuna kallis, mutta sen oikeita kustannuksia on vaikea laskea, toteaa Heino.
– Perhesijoitus ei maksa niin paljon kuin ammatilliset perheyksiköt tai laitokset. Kustannuksiin vaikuttaa myös se, mitä muuta tukea lapsi tarvitsee. Moni huostaanotettu lapsi tarvitsee myös psykiatrista terapiaa tai ajoittaista osastohoitoa.
Oireita tarkkaillaan jo neuvolassa
Kasvanut huostaanoton riski pyritään tunnistamaan jo neuvolavastaanotolla.
– Kyllä se lapsen ja nuoren oireilu näkyy jo päällepäin käytöksessä, mutta yhdellä lyhyellä lääkärikäynnillä lapsen oireilun syitä on vaikea selvittää. Siihen tarvitaan moniammatillista apua, sanoo Hämeenlinnan kaupungin koulu- ja neuvolalääkäri Anu Mähönen.
Kouluikäisellä ongelmista kielivät lukuisat poissaolot ja levottomuus. Opettaja ei saa lasta kuriin tai vanhemmat lasta kouluun, kertoo Mähönen. Hän ei halua syyttää perheitä lasten ongelmista, mutta on huolissaan siitä, että vanhemmilla ei ole voimia tai keinoja asettaa lapselle rajoja, joita lapsi tarvitsee.
– Onneksi meillä on hyvä neuvolajärjestelmä, jolta saa paljon apua, neuvoa ja tukea.
Anu Mähönen ei sinänsä ole huolissaan huostaanottojen määrän kasvusta, sillä se on merkki siitä, että järjestelmä toimii. Sen sijaan hän on huolestunut siitä, että perheiden ongelmat ovat lisääntyneet.
Tukea kotiin ja lasten harrastuksiin
Vaikeuksissa olevia perheitä voidaan auttaa melko edullisilla tavoilla. Kotiin annettu apu auttaa uupuneita vanhempia ja muutaman satasen tuki lasten harrastuksiin tai lomaleirille keventää perheen arkea.
Parannettavaakin lastensuojelussa on. Yhdellä työntekijällä voi olla ratkottavana sadan perheen ongelmat, eikä oikeaa apua ole antaa silloin, kun sitä kiireesti tarvitaan.
Monimutkaiset hallintohimmelit heikentävät avun antamisen mahdollisuuksia, eikä tieto eri viranomaisten välillä välttämättä kulje kunnolla.
Lasten aseman uhkana ovat myös päivähoito-oikeuden rajoittaminen, koulujen ryhmäkoon kasvaminen ja paheneva työttömyys. Ne voivat entistä pahemmin uhata sitä, että lapset voivat asua turvallisesti omassa kodissaan.