Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Kari Hotakainen jälleen Finlandia-ehdokkaana – mukana ei lainkaan esikoiskirjailijoita

Tämän vuoden Finlandia-palkintoehdokkaat ovat sangen kokenutta joukkoa. Mukana on Finlandia-voittaja seka pari pitkän linjan kirjallisuusvaikuttajaa yliopistomaailmasta. Tämän vuoden tekee poikkeukselliseksi se, ettei joukkoon mahtunut ainuttakaan esikoisteosta tai ruotsinkielistä kirjaa.

Kirjallisuuden Finlandia-palkintoa tavoittelevat tänä vuonna kirjailijat Laura Lindstedt (vas), Kari Hotakainen, Markku Pääskynen, Panu Rajala sekä Selja Ahava. Ehdokkaista Pertti Lassila ei ollut paikalla ehdokkaiden julkistuksessa Helsingissä perjantaina.
Miia Gustafsson
Avaa Yle-sovelluksessa

Suomen kirjasäätiön nimeämän kolmihenkisen valitsijaraadin mukaan vuoden kirjasato oli hämmästyttävän moniäänistä. Raadissa olivat mukana filosofian tohtori Iris Schwanck, kirjakauppias Katri Tuominen ja toimittaja Ilkka Pernu. Raati valitsi Finlandia-ehdokkaiksi kuusi teosta.

Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat kertoo sattuman vaikutuksesta ihmisten elämään. Kirjassa käsitellään kipeitä aiheita, mutta tunnelma ei ole raskas. Mukana on toivottoman huonoa onnea ja käsittämättömän hyvää tuuria.  Teos on täynnä arjen omituisia sattumuksia. Valintaraadin perustelujen mukaan pienen tytön kertojan ääni on paitsi riemastuttava ja erittäin koskettava. ”Selja Ahavan teos on raikas, ajatuksia herättävä sekä innostava”, kirjoittaa raati valintaperusteluissaan. Taivaalta tippuvat asiat on Selja Ahavan toinen romaani. Ahava on ammatiltaan dramaturgi ja hän on käsikirjoittanut elokuvia, tv-sarjan ja kuunnelmia.

Kari Hotakaisen Henkireikä on pieni romaani, mutta lauseet ovat täynnä asiaa. Henkireikä on taattua Hotakaista: lauseet ovat oivaltavia ja tarkkanäköisiä. Kirjan hahmojen henkireikä on kuoro, missä toisilleen vieraat ihmiset intoutuvat puhumaan ja paljastamaan omia tunteitaan. Tällä kertaa puheet johtavat myös tekoihin. Valintaraadin mukaan ”Hotakainen käsittelee aikamme tabuja oivaltavasti ja hauskasti.” Kari Hotakainen on jo kerran voittanut Finlandia-palkinnon romaanillaan Juoksuhaudantie. Lisäksi hän on ollut ehdolla kolme kertaa aiemminkin.

Pertti Lassilan Armain aika kuvaa yhtä sotien jälkeistä kesää. Eri sukupolvien äänet kuvaavat sodan menetyksiä ja tulevaisuuden näköaloja. Tunnelmallinen teos pysäyttää kesän sivuilleen. Palkintoraatiin kirjan tunnelma on tehnyt vaikutuksen. ” Armain aika on ainutkertainen kirja – tätä ihmisissä elävää toiveikkuutta ei voisi kertoa millään muulla tavalla kuin kirjallisuudella, tällä romaanilla.” Armain aika on Pertti Lassilan toinen romaani, mutta hän kirjoittanut useita kirjallisuushistoriallisia teoksia. Lassila on Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentti ja kirjallisuuskriitikko.

**Laura Lindstedtin Oneiron. Fantasia kuoleman jälkeisistä sekunneista**on taidokas teos. Se kertoo seitsemästä naisesta, jotka ovat kuoleman jälkeisessä mystisessä paikassa. Kerronnallisesti haastavan romaanin teemaksi nousee naisen asema maailmassa. Lindstedt ei pelkää ravistella kerronnan rajoja. Raati luonnehtii Oneironia näin: ”Lindstedt tekee sanoilla näkyväksi sellaista, mitä ei voi kuvata, mitä ei ole olemassa ja mille ei ole ilmaisua. Hän kehittelee teemojaan sekä outoja ja tuttuja tunnelmia luomalla tuoretta sanataidetta koskettavasti ja kuulaasti.” Lindstedt oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi esikoisromaanillaan Sakset kahdeksan vuotta sitten. Lindstedt on kirjallisuuden tutkija.

**Markku Pääskysen Sielut**kertoo lapsen katoamisesta. Yhdestä päivästä kertova romaani ei ahdistavasta aiheestaan huolimatta ole täynnä epätoivoa. Asioiden tarkastelu lapsen näkökulmasta tuo kuulautta synkkään lähtökohtaan. Valintaraati kuvailee Pääskysen kirjaa näin: ”Myyttinen kertomus laajenee käsittelemään ihmisyyttä. Sielut kuvaa maailmaa, jossa pahuutta on olemassa osittain siksi, että aikuiset haluavat uskoa siihen.” Pääskynen on kirjoittanut useita romaaneja ja on ollut kerran aiemmin Finlandia-ehdokkaana.

Panu Rajalan Intoilija kertoo valokuvaaja I.K. Inhasta. Vuonna 1865 syntynyt Inha tallensi kansanperinnettä ja suomalaisia maisemia. Lisäksi hän oli tutkimusmatkailija, tietokirjailija ja kääntäjä. Rajalan teos ei ole kuitenkaan tietokirja vaan romaani, joka on kirjoitettu minä-muotoon. Aidot kirjeet ja Inhan valokuvat täydentävät tarinaa. Raadin mukaan ”kirjoitetun taiteilijatarinan kieli on rikasta ja kaunista, se johdattelee lukijan uskottavasti menneeseen maailmaan.”  Rajala on kirjoittanut useita teoksia, niin romaaneja kuin tietokirjoja. Rajala on perehtynyt ennen kaikkea suomalaisiin kirjailijoihin. Hän on toiminut Tampereen yliopistossa teatterin ja draaman tutkimuksen professorina.

Voittajan valitsee muusikko Heikki Harma eli Hector. Voittaja julkistetaan 26. päivä marraskuuta. Samassa tilaisuudessa kerrotaan myös Tieto-Finlandia ja Finlandia Junior -palkintojen saajat.

Lue myös Ylen kirjallisuustoimittajien esittely ehdokkaista.

Suosittelemme sinulle