Suomessa jokaisen poliisin täytyy osata kirjoittaa hyvin. Maailman mittakaavassa vaatimus on poikkeava, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) poliisiviestinnän lehtori Marko Vesterbacka.
– Suomessa jokaisen poliisin täytyy pystyä kirjoittamaan rikosilmoituksia ja kuulustelupöytäkirjoja. Kaikkialla maailmassa ei vaadita samanlaisia taitoja kaikilta poliiseilta, sanoo Vesterbacka.
Vesterbackan mukaan hyvä kirjoitustaito on tärkeä, koska viralliset paperit täytyy kirjoittaa niin hyvin, että asiakkaiden oikeusturva on varmasti turvattu. Myös poliisikoulun pääsykokeessa kirjoittaminen painottuu enemmän kuin hyvä kunto.
Harkittu vitsailu nousee arvoonsa
Rikosilmoitusten ja kuulustelupöytäkirjojen lisäksi sosiaaliseen mediaan kirjoittelu on yhä useammin osa poliisin työtä. Some-päivityksissä poliisit intoutuvat välillä irtautumaan kuivakasta asiatyylistä.
Polamkin poliisiviestinnän lehtori Vesterbacka kannustaa poliisikoululaisia luovuuteen, mutta pitää asiallista tyyliä parhaana lähtökohtana poliisin viestinnässä.
– Hieman pidättyväisestä tyylistä on sitten hyvä lähteä vähän irrottelemaan. Kun vitsailu on harkittu poikkeus, se nousee arvoonsa, sanoo Vesterbacka.
Yhteiskunta muuttuu, lehmän hermot pysyvät
Poliisin urasta haaveilevien täytyy jaksaa myös lukea pääsykoekirja Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki.
– Joka vuosi tulee kokelaita, jotka eivät ole lukeneet kirjaa kunnolla. Sellaiset raakataan kokonaan pois. Pääsykoekirjan lukeminen mittaa motivaatiota, kertoo Vesterbacka.
Vesterbacka toimittaa Polamkin pääsykoekirjasta parhaillaan uutta painosta. Kirjan uusi painos yrittää tarttua yhteiskunnan muutoksiin, jotka näkyvät myös poliisin työssä. Keväällä 2016 käyttöön otettavassa pääsykoekirjassa käsitellään muun muassa suojelupoliisin toimintaa ja ääriliikkeitä.
– Poliisin työ on muuttunut selvästi aiempaa omatoimisemmaksi. Ylätasolta ei anneta enää selkeitä määräyksiä, vaan omassa työssä on osattava tehdä itsenäisiä ratkaisuja, sanoo Vesterbacka.
Vaikka yhteiskunta muuttuu, poliisilta vaaditaan yhä lehmän hermoja.
– Polamkiin valittavat opiskelijat eivät hermoile arkisissa tilanteissa, ja heillä on tavallista korkeampi stressinsietokyky, toteaa Vesterbacka.
