Tukholman saaristoon nousi kolme vuotta sitten uusi turistihoukutin, Artipelag. Se on Värmdön kunnassa sijaitseva taidehalli, jonka vetovoima perustuu kovan luokan näyttelyihin, arkkitehtuuriin ja luonnonkauniiseen ympäristöön. Taidekeskuksen toimitusjohtajana työskentelee suomalainen Riitta Östberg, joka lähti Ruotsiin jo 80-luvulla. Hän on markkinoinnin ammattilainen, joka on opiskellut nuorena myös klassista musiikkia.
– Tämä on ainutlaatuinen paikka. Haluamme tarjota ihmisille kokonaiselämyksen. Kävijät viihtyvät meillä monta tuntia.
Artipelag on yksityinen kulttuurikeskus, joka ei saa lainkaan julkista tukea. Sen on rakentanut BabyBjörn-lastentarvikkeilla vaurastunut ruotsalaismiljonääri Björn Jakobson.
Taloa johtava Östberg kertoo, että tavoitteena on saada talo tuottamaan vähitellen myös voittoa. Artipelagiin on uponnut kymmeniä miljoonia euroja.
– Emme mieti tällä hetkellä, mitä näyttelyt maksavat. Niiden pitää olla korkeatasoisia. Minulla on sponsori. Omistajat laittavat tähän vielä aika paljon rahaa.
Artipelag nousee kalliosta
Luontoon sopeutettu Artipelag on yksi ruotsalaisarkkitehti Johan Nyrénin (1947–2011) viimeisistä töistä. Rakennus on orgaaninen kokonaisuus, joka nousee kallion laelle. Materiaaleina on käytetty betonia, lasia ja puuta. Katolla on vihannestarha ja tasaisia pintoja on katettu maksaruoholla. Kaikista tiloista avautuu huikeita näkymiä luontoon ja saaristoon.
– Artipelag tuntuu suomalaiselta. Suomalaiset kävijät pitävät tästä kovasti. Paikan sielussa on jotain sellaista, joka sopii suomalaiseen sydämeen, talon suomalaisjohtaja Östberg hehkuttaa.
Artipelagilla on kahdenkymmenen hehtaarin tontti, jossa risteilee luontopolkuja. Rannalta voi nousta yli kilometrin pituista luiskaa pitkin vaikka rullatuolilla. Luontosuhde on yksi koko Artipelagin peruskivistä.
Kohteeseen pääsee kesäisin laivalla Tukholman keskustasta. Vesiteitse matka taittuu puolessatoista tunnissa, autolla parissakymmenessä minuutissa.
Artipelag kilpailee Tukholman kanssa
Artipelagin taidehallin johtajana työskentelee kansainvälisesti tunnettu ruotsalainen taiteen asiantuntija ja taidekriitikko Bo Nilsson (s. 1954). Hän on työskennellyt muun muassa kööpenhaminalaisen Charlottenborgin taidehallin ja tukholmalaisen Liljevalchsin taidehallin johtajana sekä intendenttinä Tukholman Modernin taiteen museossa.
– Yritämme esittää Artipelagissa jotain sellaista, mitä kukaan muu ei näytä Tukholmassa, Nilsson sanoo.
Artipelag haluaa erottua kilpailijoistaan: Tukholman Modernin taiteen museosta (Moderna Museet), vanhaa taidetta esittävästä Kansallismuseosta (Nationalmuseum), nykytaiteeseen keskittyneestä Magasin III:stä ja Bonnierin taidehallista (Bonniers Konsthall).
– Emme keskity yhteen aikakauteen, vaan haluamme tarjota laajemman näkökulman taiteeseen. Haluamme tehdä työtä yhtä aikaa nykytaiteen, aikalaistaiteen ja vanhan taiteen kanssa, Nilsson toteaa.
Artipelagin taidehallissa on parhaillaan esillä väriteemoihin jaettu näyttely Yksivärinen sinfonia. Siinä on mukana suomalaisen Riiko Sakkisen mittava, mustiin pintoihin ja niihin liitettäviin sanoihin perustuva installaatio. Esille pääsevät muun muassa fasismi, anarkismi ja jihadismi.
Vähän kilometrejä takana
Artipelag kilpailee kävijöistä Tukholman museoiden ja nähtävyyksien kanssa, mutta harva vielä tietää, missä kulttuurikeskus sijaitsee. Kävijämäärät ovat olleet hienoisessa nousussa perustamisvuodesta lähtien. Viime kesänä vierailijoita oli yli sata tuhatta.
– Kesäkausi on tietysti tärkein, mutta haluamme tänne lisää kävijöitä myös talvella, talon toimitusjohtaja Riitta Östberg kertoo.
Talon liikeidea perustuu useaan eri asiaan. Taidenäyttelyt ovat niistä vain yksi.
– Täytyy tehdä paljon muutakin. Meillä on konsertteja, yritystapahtumia ja korkeatasoiset ravintolat, Östberg luettelee.
Lisäksi Artipelagilla on oma design-kauppa.
– Meidän täytyy vielä voimistua, jotta ihmiset oppivat tuntemaan meidät. Täytyy myös muistaa, että olemme melko nuori kohde verrattuna esimerkiksi Tukholman Modernin taiteen museoon, joka on yli 50-vuotias, Artipelagin taidehallin johtaja Nilsson toteaa.
Nilsson uskoo, että Artipelagista tulee vielä taidemuseo oman taidekokoelman ansiosta.
– On selvää, että haluamme perustaa oman taidekokoelman. Tarvitsemme sitä myös näyttelyvaihtojen välissä.
Nilssonilla on jo näkemys kokoelman sisällöstä.
– Siitä tulisi pohjoismaisen taiteen kokonaisuus, joka on rakennettu luontosuhteelle.
Odotukset Andy Warholissa
Artipelagissa valmistellaan parhaillaan mittavaa Andy Warhol -näyttelyä keväälle. Nilsson on yksi taidemaailman keskeisistä Warhol-asiantuntijoista. Artipelag tarvitsee tunnettuutta ja sitä Warhol tuo. Odotukset ovat korkealla.
– Olemme toistaiseksi saaneet kaikki haluamamme teokset lainaan. Työskentelemme useiden eri taideinstituutioiden kanssa, Nilsson kertoo.
Warholin teokset jaetaan näyttelyssä neljään kokonaisuuteen. Esillepanoon pannaan paljon paukkuja. Artipelagin taidehallin johtaja Bo Nilsson vakuuttaa, ettei Warholia ole esitetty samalla tavalla koskaan aiemmin.
Artipelagilla on ollut alusta lähtien hyvät asemat kansainvälisissä neuvottelupöydissä.
– On tärkeää tehdä korkeatasoisia näyttelyjä, jotta lehdet kirjoittavat meistä, toimitusjohtaja Östberg toteaa.
