Kysyimme Ylen lukijoilta, etsivätkö nämä netistä tietoja oireistaan ja sairauksistaan. Suurin osa heistä vastaa käyttävänsä hakukonetta aina, jos jokin omassa tai läheisten terveydessä mietityttää.
Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin mukaan oireensa googlaa jo yli puolet suomalaisista.
– Netti on korvaamaton sairastuneen itsetutkinnassa, nimimerkki Moneen kertaan havaittu kommentoi.
– Netistä on ollut varmasti enemmän iloa kuin lääkärikäynneistä. Erityisesti takerrun itsehoito-ohjeisiin, joiden kokeileminen ei yleensä maksa mitään tai hyvin vähän. Taloustilanteeni on tällä hetkellä sen verran huono, että reilun kympin terveyskeskusmaksu tuntuu tuhlaukselta nähden siihen, että mitään apua ei koskaan saa. Okei, no reseptit uusin ihan oikealla lääkärillä, mutta nekin puhelimitse, _Monisairas _sanoo.
Lukijoiden mukaan lääkärille pääsyn hankaluus ajaa usein etsimään tietoa omatoimisesti.
– Jos lääkäri ei suostu kuulemaan oireista tai lääkäriaikaa ei saa, sitä valitettavasti päätyy netin armoille. Koittaa toki ensin lukea virallista materiaalia,jos siitä saa tolkkua. Olisi kyllä kiva olla selkeämmin koottuna kaikenlaisia itsehoito-ohjeita / elämäntapavinkkejä eri sairauksien varalle. Ei mitään THL-tason pyhiä julistuksia vaan ihan oikeaa asiaa, kirjoittaa Bob Nokia -nimimerkki.
Oma diagnoosi kelpasi lääkärillekin
Lukijat kertovat, että myös lääkärit ovat ottaneet selvitystyön oireiden mahdollisesta aiheuttajasta vakavasti. Lukijoiden kotidiagnoosien perusteella on tehty jopa lääketieteellisiä tutkimuksia.
– Olen etsinyt, löytänyt ja parantunut nettiohjeita hyödyntämällä. Kerran on lääkäri antanut lähetteen kokeisiin ja tutkimuksiin oman diagnoosini perusteella, ja tulos vahvisti oman diagnoosini oikeaksi, nimimerkkiKekomuurahainenkirjoittaa.
Ilman omaa salapoliisityötäni oikeaan diagnoosiin olisi tuskin päästy, ennen kuin olisi ollut liian myöhäistä.
Nimimerkki Vanhempi
– Olen itse diagnosoinut oikein kolme sairauttani: vesirokon (lääkärin mielestä kurkkutulehdus ja pahoja finnejä), aurinkokeratoosin (lääkärin mielestä hydrokortisonilla parantuva ihottuma) sekä sappikivet (ihme kyllä, lääkäri oli tällä kertaa samaa mieltä), Olisi pitänyt lukea lääkäriksi sanoo.
_Vanhempi _kertoo etsineensä netistä pitkään artikkeleita, joista olisi voinut vastaus lapsen epämääräisiin vaivoihin. Oireiden syytä yrittivät selvittää myös monet eri lääkärit, jotka teetättivät lapselle liudan erilaisia tutkimuksia. Diagnoosia ei kuitenkaan syntynyt.
– Lopulta löysin netin avulla kuvauksia hyvin harvinaisesta sairaudesta, joka sopi lähes täydellisesti oireisiin. Tämän jälkeen kesti vielä pitkään ennen kuin pääsimme erikoislääkärille, joka oli kuullut sairaudesta. Ei tahtonut hänkään uskoa "teoriaani", mutta anelujeni jälkeen suostui kuitenkin tilaamaan kalliin, yli tuhannen euron hintaisen kohdennetun tutkimuksen, joka kertoisi, onko kyseessä epäilemäni sairaus.
– Sehän se oli ja nyt lapsellani on kuusivuotiaana ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada oikeaa hoitoa synnynnäiseen sairauteensa. Ilman salapoliisityötäni oikeaan diagnoosiin olisi tuskin päästy, ennen kuin olisi ollut liian myöhäistä, hän jatkaa.
"Pelasti oman hengen"
Lukijoiden mielestä omien terveysasioiden tutkiminen kannattaa. Osa kertoo googlailulla olleen ratkaisevan tärkeä merkitys sairauden tunnistamisessa.
Surffaamalla olen selvittänyt monen vaivan syyn, ja kysynyt sitten lääkäriltä, voisiko se olla sitä, mainitsematta että löysin tietoja netistä.
Nimimerkki Itsellä parhaat tiedot
– Kannattaa googlata. Pelasti oman hengen, kun ei terveyskeskuksen omalääkäri useista käynneistä huolimatta suostunut tutkimaan minua. Vakuutteli kyseessä olevan flunssa. Oli syöpä. Tämänhän jo tiesinkin, kun itse oli asiaa pitänyt selvittää. Sitten sain lähetteen eteenpäin, kun en uskonut lääkäriä vaan kuuntelin omaa vointiani ja vaatimalla vaadin hoitoa, Googleparaslääkäri kirjoittaa.
– Surffaamalla olen selvittänyt monen vaivan syyn, ja kysynyt sitten lääkäriltä, voisiko se olla sitä, mainitsematta että löysin tietoja netistä. Hyvin on lääkärit suhtautuneet, ja yleensä olen tiennyt itse, mikä oireiden takana piilee, Itsellä parhaat tiedot sanoo.
"Lääkäri kyseli, mikä oli hakusanani"
Hakukonekaverikertoo aino nakuttavansa hakukoneeseen oireitaan, jos ne ovat vähänkään erikoisempia.
Olen itse diagnosoinut oikein kolme sairauttani.
Nimimerkki Olisi pitänyt lukea lääkäriksi
– Monet oireet ovat paljastuneet varsin yleisiksi ja useimmiten harmittomiksi, kuten sydämen lisälyönnit. Kerran soittaessani oireista terveyskeskukseen, minut ohjattiin suoraan päivystykseen. Olin kotona löytänyt terveyskirjaston sivuilta vahvistuksen hieman tyypillisestä poikkeaville oireille. Lääkärille tämä itse hakemani tieto ei kelvannut, vaan hän lähetti minut pikavilkaisun jälkeen kotiin ilman mitään hoitoa.
– Onneksi olin lääkäriä jääräpäisempi ja menin toisen puheille, jolle tämä harvinaisempi muoto oli tuttu. Sainkin sitten oikein hevoskuurin, sillä tässä tapauksessa olisi ollut tärkeää aloittaa lääkehoito mahdollisimman nopeasti, hän jatkaa.
Harvinaisiin voi löytyä selityspohtii, että ihmiset googlaavat oireitaan vasta sitten, jos apua ei saa lääkäristä.
Netti on korvaamaton sairastuneen itsetutkinnassa.
Nimimerkki Moneen kertaan havaittu
– Tuttu sai oikean diagnoosin pojalleen vasta itse googlaamalla. Tätä ennen olivat juosseet sen tuhannella lääkärillä. Oli työn ja tuskan takana, että sai lääkärit uskomaan diagnoosin joka oli oikea. Sairaus on vaikeaa muotoa ja on koko ajan epävarmaa, kuinka kauan poika edes kestää elossa. Itsekin googlailen omien oireideni mahdollisia syitä netistä.
– Vuosia sitten olkapääni alkoi oireilla. Tietenkin etsin tietoa netistä – ja myös menin nettidiagnoosin esittämään lääkärille. Se oli oikea, ja lääkäri huvittuneena kyseli, mikä oli hakusanani sitä etsiessäni. Jossain vaiheessa kärsin huimauksesta, ja siihen löysin kotikonstin netistä. Huimaus lakkasi eikä ole uusinut enää, Maalta kotoisin sanoo.
"Keskustelupalstoja kartan kuin ruttoa"
Lukijat osaavat myös suhtautua kriittisesti erilaisiin nettilähteisiin. Moni kertoo, että terveysasioista on tarjolla paljon tietoa, joka ei pidä paikkaansa.
– Netti huijaa hyväuskoisia terveysasioissa jatkuvasti, niin kuin sekin mainos, joka lupaa pysyvää paranemista nivelrikosta. Mikään ei korjaa jo olemassa olevaa nivelrikkoa, paitsi kirurgin puukko,Itsellä parhaat tiedotsanoo.
Mutu-tiedolle yleensä nauran ja luen päiväni piristeeksi.
Nimimerkki Samma här
– Jos on vähänkin kokemusta nettimaailmasta, osaa kyllä erottaa luotettavan tiedon epäluotettavasta. Voisin kuvitella, että jos joku on ehdottomasti kiinnostunut vain ns. luonnonlääketieteestä, hän hakeutuu niille sivuille ja sivuuttaa kokonaan muun tiedon. Mutta jopa keskustelupalstoilta voi löytyä tietoa, sitä pitää sitten osata suodattaa. Vertaistukea sieltä ainakin saa, nimimerkki_ Maalta kotoisin _pohtii.
– Taidanpa minäkin olla "tavallisia" lääkäreitä viisaampi. En eläisi enää, ellen olisi lukenut ja googlannut näistä terveys- ja sairausasioista. On vain osattava hakea pätevää ja luotettavaa faktaa. Mutu-tiedolle yleensä nauran ja luen päiväni piristeeksi, Samma här kommentoi.
Osa lukijoista muistuttaa, että googletohtorit saattavat mennä itse tehtyine diagnooseineen myös metsään.
– Saattaa olla, mutta asian toinen puoli, josta tässä keskustelussa ei hiiskuta, on se, että kaikki omadiagnoosit eivät osu nappiin, vaan sekä potilaan että lääkärin aikaa saattaa mennä harakoille potilaan omien "diagnoosien" takia, Ei niin auvoista sanoo.
Nimimerkki Terveisiä Hyksiin summaa, että verkkotiedoissa on hyvät ja huonot puolensa.
– Pitkäaikaissairauden kanssa on tottunut etsimään tietoa. Lähteet täytyy löytyä, jotta tiedolla on mitään arvoa. Eikä minulle riitä, että se on se 'naapuripitäjän tietäjä-reiska'. Siis keskustelupalstoja kartan kuin ruttoa. Niissä tieto lahoaa ja mutu-tuntuma siirtyy eteenpäin.