Viime viiden vuoden aikana kirjastojen musiikkiosastot ovat nousseet eläviksi tapahtumapaikoiksi, joissa on esillä laaja kulttuurin kirjo, sanoo musiikkikirjastot.fi -verkkosivuston vastaava toimittaja Tuomas Pelttari.
– Meidän on luotava uutta ja ajalteltava kaikkia ihmisiä. Me seuraamme uusintajulkaisuja, myyntitilastoja ja kansainvälisiä suuntauksia, jotta voimme pitää palvelumme ja kokoelmamme ajantasalla.
Suurin haaste musiikkikirjastojen laajalle tarjonnalle on kirjastojen rahapula. Yleensä suuremmissa kaupungeissa on suuremmat resurssit, toteaa Pelttari. Hän toimii kirjastonhoitajana Turun kaupunginkirjastossa.
Kaikilla ei ole varaa nettimusiikkiin
Pelttari pitää kirjastojen nuotti- ja levytarjontaa tärkeänä siksi, ettei kaikilla ole varaa esimerkiksi ostaa nettimusiikkia.
– On myös olemassa paljon sellaista musiikkia, jota ei löydy Spotifysta. Meillä täytyy olla sellainen yleinen palvelu, että jokaiselle on olemassa kuunneltavaa ja soitettavaa.
Yhdeksi esimerkiksi toiminnallisesta musiikkiosastosta Pelttari nostaa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston musiikkiosaston.
– Hämeenlinnassa näytetään tekemisen meininkiä. Monet tapahtumat kuvastavat kirjaston aktiivisuutta.
Juhlaa ja elävää musiikkia
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston musiikkiosasto juhlii tällä viikolla 30-vuotisjuhliaan. Tarjolla on elävää musiikkia, lauluiltaa ja vinyylidiskoa. Hämeenlinnan kirjastossa ei ole jääty murehtimaan digitaalisen musiikin vyöryä, vaan on etsitty tapoja, joilla parhaiten voi palvella kirjaston asiakkaita.
– Meillä on 30 000 cd:n ja 5 000 vinyylilevyn kokoelma musiikkia monelta vuosikymmeneltä. Meillä on paljon etnomusiikkia, klassista ja myös paikallista musiikkia. Useat sadat paikalliset artistit ovat tuoneet meille levyjään. Niitä ei välttämättä saa enää mistään levykaupasta, huomauttaa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja Ilkka Marjanen.
Esimerkiksi nuottikokoelman käyttö kasvaa koko ajan, sanoo Marjanen.
– Vaikka voisi luulla, että streamauksien myötä musiikkiosaston käyttö vähenisi, nuotteja ei niin vain saakaan muualta.
Hämeenlinnan kirjastossa on myös kotiin lainattavia soittimia, kuten kanteleita ja ukuleleja. Pianoja on kolme. Niitä ei lainata kotiin, mutta niitä voi soittaa kirjastossa.
Ei ssshhh! vaan estradille
Kirjastoissa ei vaadita täydellistä hiljaisuutta, vaan musiikista saa keskustella. Musiikkiosastot ovat myös musiikin tietolähteitä.
– Aika paljon on sitä, että joku etsii jotain tiettyä kappaletta tietyn esittäjän esittämänä, tietyssä sävellajissa. Aika tarkasti rajattujakin kysymyksiä meille tulee paljon. Meillä on ammattitaitoista henkilökuntaa kaivamassa tarvittavat tiedot.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston 30-vuotissynttärit ovat lähtölaukaus kirjaston uudelle esiintymisalueelle, Avolavalle.
– Se on matalan kynnyksen esiintymispaikka erityisesti nuorille harrastajille, jotka haluavat kokemusta esittämisestä, mutta miksei myös ammattilaisille, vihjaa Ilkka Marjanen.
Elämyksiä kotona kuunneltavaksi
Elina Hanén oli kerännyt musiikkiosastolla läppärinsä päälle ison pinon CD-levyjä. Hän kertoo olevansa aika ahkera musiikkiosaston käyttäjä, joka hakee musiikista ihania elämyksiä.
– Haen täältä mielenkiintoisia bändejä ja kuuntelen niitä kotona. Minua kiinnostaa tosi monenlainen musiikki, kuten etninen ja suomalainen musiikki sekä jazz. Musiikkimakuni on hyvin monipuolinen.
