Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Mammutit vaelsivat edellisen jääkauden jälkeen Suomen ruohoviheriöillä. Ilmaston lämmettyä 5–6 astetta ne hävisivät, mutta esimerkiksi ahma ja susi säilyivät. Mammutti oli hyvin sopeutunut kylmiin oloihin ja avoimeen kasvillisuuteen. Lajit, jotka eivät ole niin tarkkoja siitä mitä syövät tai millaista maastoa tarvitsevat, pärjäävät muutoksessa parhaiten.
– Lajit, jotka eivät ole niin tarkasti sopeutuneet, vaan ovat enemmänkin yleismiesjantusia. Ne voivat olosuhteiden muuttuessa vähän vaihtaa käyttäytymistään. Hyvä esimerkki on susi ja yleensäkin koiraeläimet. Ne kykenevät elämään monenlaisella ravinnolla, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Leif Schulman.
Saimaannorppa kokee todennäköisesti mammutin kohtalon ilmastonmuutoksen seurauksena, ellei maailman päästöjä leikata rajusti.
– Kun lämpenee niin paljon, että talvinen jääpeite häviää, norpan lisääntyminen muuttuu mahdottomaksi. Se on esimerkki sopeumasta talviolosuhteisiin. Jos talviolosuhteet häviävät, niin ne ovat yhtäkkiä tyhjän päällä ihan konkreettisesti, ei ole jäätä mihin synnyttää poikasensa, Schulman sanoo.
Sanonnat uusiksi
Merkittäviä muutoksia suomalaisessa luonnossa ja lajistossa näkyy jo nyt. Pohjoisen tunturilinnut kuten riekko sekä monet perhos- ja hyönteislajit ovat levittäytyneet pohjoisemmaksi. Muuttolinnut tulevat aikaisemmin tai eivät syksyllä lähde lainkaan etelään.
– Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta ei pidä enää paikkaansa, Schulman sanoo.
Jos ihminen ei olisi istuttanut pyökkiä koristepuuksi, sen selviäminen Itämeren yli ei olisi helppoa. Nyt se leviää ilmaston lämmetessä ja Schulmanin mukaan syrjäyttää Etelä-Suomessa kuusen.
– Se on se kasvillisuustyyppi, joka tulee vallitsemaan Etelä-Suomessa tämän vuosisadan loppupuolella.
Luonnonsuojeluliitossa suomalaisen luonnon muuttumista ei katsota hyvällä. Suojelupäällikkö Virpi Sahi keksii myös oivan vertauskuvan.
– Suomessa on kaupunkeja, Turku, Tampere, Helsinki, Oulu. Ei tunnu kauhean kivalta, jos todetaan, että meille riittää Helsinki. Voidaan yhtä hyvin tuhota Turku, Tampere ja Oulu, koska meillä on se yksi kaupunki. Kaikilla kaupungeilla on omat ominaispiirteensä, ja niissä elää omat ihmisensä ja siellä on oma kulttuurinsa. Ne ovat hienoja ja säilyttämisen arvoisia kaikki, Sahi sanoo.
Yksikään laji ei ole nähnyt niin lämpimiä aikoja
Suomi on lämmennyt jo nyt reilut kaksi astetta esiteollisesta ajasta, kun maapallo keskimäärin on lämmennyt 0,8 astetta. Jos maapallo lämpenee reilut pari astetta, Suomi lämpenee paljon enemmän, 5–6 astetta.
– Kun me tiedämme miten valtava muutos ympäristössä tapahtui jääkauden loppuessa verrattuna tähän päivään, niin se antaa mittakaavaa sille, miten raju muutos 5–6 asteen keskilämpötilan muutos on, Schulman sanoo.
Jos kasvihuonekaasupäästöille ei saada Pariisin ilmastokouksessa rajoitteita, maapallo lämpenee vuosisadan loppuun mennessä lämpimämmäksi kuin se on ollut moneen miljoonaan vuoteen.
– Se tarkoittaa sitä, että yksikään laji, joka tällä hetkellä elää, ei ole elänyt sellaisessa maailmassa, mikä meillä vuosisadan lopulla on. Tämän takia on hirveän vaikea sanoa, miten käy. Ei voida katsoa menneisyydestä mallia, koska tulemme näkemään olosuhteita, joita emme pysty menneisyydestä kaivamaan esille, Schulman sanoo.