Suomessa rahapelit ovat julkisissa tiloissa kaikkien ulottuvilla ja rahapelien tarjonta on suuri. Siksi ongelmapelaamisen ehkäisy on hankalaa. Se on kuitenkin vastaisuudessa täysin välttämätöntä.
Veikkauksen, Fintoton ja Raha-automaattiyhdistyksen yhdistyessä vuonna 2017 uudeksi rahapeliyhtiöksi pelihaittojen ehkäisyn on oltava yhä tehokkaampaa. EU nimittäin sallii maiden itse päättää rahapelijärjestelmästään, mutta järjestelmälle on oltava perustelut.
Suomi perustelee monopolijärjestelmäänsä nimenomaan sen kyvyllä auttaa ongelmapelaajia.
Asiantuntija Antti Murto sosiaali- ja terveysministeriöstä suosittaa kolmen yhdistyvän rahapeliyhtiön – Veikkauksen, Fintoton ja RAY:n – parhaiden käytäntöjen yhteensovittamista.
Murto oli mukana työryhmässä, joka selvitti alkuvuonna rahapeliyhtiöiden yhdistymistä, ja hän on mukana myös fuusiota päätepisteeseen vievässä lainvalmistelussa.
Pelaajalle voi tulla pakollisia pelihimon hallintatyökaluja
Antti Murron mukaan riskipelaamista hillitään tehokkaasti kahdella pakolla. Toinen niistä on rekisteröitymispakko, pakollinen tunnistautuminen, joka nettipeleissä jo yleensä onkin.
Rekisteröityminen mahdollistaa pakoista toisen eli kulutuskaton asettamisen – ja jopa pelikiellon. Tästä olisi hyötyä nimenomaan ongelmapelaajalle, joka ei kykene kontrolloimaan itseään. Kulutuskatto tarkoittaa sitä, että pelaaja asettaa rahankäytölleen rajat, sallii itsensä käyttää pelaamiseen esimerkiksi 20 euroa viikossa.
Ns. kivijalassa – yleisissä tiloissa, kioskeissa, ravintoloissa, pelisaleissa ja kauppojen auloissa – kansalainen voi vielä pelata täysin anonyymisti, itseään rekisteröimättä ja kulukattoja asettamatta. Murto toivoo tunnistautumista ja raharajoja tännekin.
– Näen, että tulevaisuuden keinot ovat hallintatyökalujen tarjoamista kuluttajalle, ja työkalujen pitää olla pakollisia.
Murto sanoo, että vielä on epäselvää, kirjataanko rahapeliyhtiölle pakollisia haittojen ehkäisykeinoja lakiin.
Sisäministeriöstä kerrotaan, että rahapeliyhtiöiden yhdistyessä markkinointi laimenee, mikä on sekin keino hillitä peliongelmaa.
Nopeissa peleissä riskit ovat suuret
Sosiaali- ja terveysministeriössä aletaan ensi vuoden alussa arvioida uusien rahapelien haitallisuutta. Tähän asti peliyhtiöt ovat tehneet itse riskiarvion markkinoille pyrkivistä peleistään, ja viranomaiset ovat hyväksyneet tai hylänneet ne.
Koukuttava peli on nopea; se palkitsee pelaajaa taajaan mielihyväpalkinnolla, sanoo ministeriön asiantuntija Antti Murto.
– Tiedetään, että hitaisiin peleihin, esimerkiksi Lottoon tai Kenoon, ei synny haitallista riippuvuutta. Sen sijaan pelaajaa tiheästi palkitsevat kolikkopelit ja nopeat nettipelit aiheuttavat herkästi addiktion.
Arvioidessaan uutta peliä viranomaiset käyvät läpi peliyhtiöiden pelidataa, eli he selvittävät sen, miten paljon vastaavat pelit muualla ovat aiheuttaneet ongelmia.
Ihmiset ovat kuitenkin jo tottuneet vauhdikkaisiin peleihin, myöntää Murto. Siksipä addiktoivia pelejä ei välttämättä karsita, vaan niihin voitaisiin määrätä pakollisiksi sekä tunnistautuminen että kulutusrajan asettaminen, muuten ei markkinoille ole asiaa.
Nuoret naiset ovat rahapeliyhtiöiden uusi kohderyhmä
Suomalaiset pelaavat rahapeleja paljon, ja Suomessa on puoli miljoonaa riskipelaajaa, joilla varsinaista ongelmaa ei vielä ole, kertoo tuore selvitys. Määrä on kansainvälisesti suuri: rahapelikulutus asukasta kohti on maailman huippua, ja jos Ruotsiin verrataan, rahaa kuluu noin 1,5-kertainen määrä per asukas.
Riskipelaaja käyttää pelaamiseensa rahaa noin kolme kertaa enemmän kuin maltillinen pelaaja mutta yli puolet vähemmän kuin ongelmapelaaja,sanoo projektipäällikkö Tapio Jaakkola ehkäisevää päihdetyötä tekevästä EHYT ry:stä. Pelaaja ei yleensä itse tunnista olevansa riskipelaaja.
Sekä ongelma- että riskipelaajista noin 75 prosenttia on miehiä, kun maltillisesti pelaavassa joukossa vallitsee sukupuolten tasajako.
Neljä viidestä suomalaisesta on vuoden aikana pelannut jotakin rahapeliä. Eniten pelaavat nuoret miehet. Jaakkola on kuitenkin huolissaan nuorista naisista, joille peliyhtiöt ovat innostuneet suunnittelemaan uusia pelejä.
– Niillä harvoilla nuorilla naisilla, joilla on peliongelma, ongelma on kaikkein vakavinta laatua.
Jaakkola kertoo aiemmin työskennelleensä Peliklinikalla, jossa peliongelmaa – pelien aiheuttamia tunteita, käyttäytymistä ja haittoja – mitattiin kysymyspatteristolla. Asiakkailta tiedusteltiin muun muassa, onko heillä tarvetta salailla pelaamistaan, käyttää rahaa yhä enemmän tai lainata sitä pelaamista varten. Nuorten naisten mittauksessa saamat pisteet olivat huippuluokkaa.
Jaakkola neuvoo rahapelaajia pitämään pelaamiseen liikenevät varat kokonaan erillään muusta arkibudjetista.