Forssan sairaalassa työskentelee yksi kipsimestarin ammattitutkinnon suorittaneista. Hän on Tomi Peltonen. Hän on myös vähälukuisten kipsimestareiden joukossa harvinaisuus: hänellä on myös kansainvälinen pätevyys ammattiin.
– Olen erittäin ammattiylpeä osaamisestani ja pyrin siihen, että tämä (kipsaus) olisi aina viimeisen päälle, ei sinne päin, sanoo kipsimestari.
– Väitän, että niin tekevät muutkin kipsimestarit.
Kipsimestari-nimitys kertoo, mistä Tomi Peltosen työssä on kyse. Murtuneet sormet ja jalat tuetaan oikeaan asentoon, jotta ne voivat rauhassa parantua.
Kipsiä – vai sittenkin matalalämpömuovia?
Kipsistä puhuminen on hieman vanhanaikaista, sillä perinteisen kipsin kanssa Peltonen on ollut viime aikoina vähemmän tekemisissä. Kipsauksessa käytetään nykyään paljon matalalämpömuovia tai vaikkapa puukipsiä: kevyitä ja siroja vaihtoehtoja perinteiselle kipsille.
Matalalämpömuovipalanen kuumennetaan tuhatasteisessa uunissa, jonka jälkeen se on valmis muotoiltavaksi sormen ympärille sopivankokoiseksi. Ylimääräinen materiaali leikataan pois, annetaan muovin kuivua ja sen jälkeen "kipsiä" voi vielä tarvittaessa muotoilla tai muuttaa tarkoitukseen sopivaksi.
Kipsarit on tämmöistä hienompaa sakkia, joten meidän tarvitsee koettaa tehdä vähän hienompaa kuin muiden.
Tomi Peltonen
Operaatio on nopea ja tehokas.
– Kipsit muuttuvat koko ajan. Uusia tuotteita tulee parempia ja vähemmän parempia. Oikeastaan minun tehtäväni on kokeilla eri tuotteita ja antaa rehellinen mielipide siitä, mitä suositella yleiseen käyttöön.
Se ei silti tarkoita, etteikö perinteisiä kipsi-kipsejäkin vielä käytettäisi. Sellaisen voi hyvinkin saada esimerkiksi päivystyksessä, jos kipsauksen tekee joku muu kuin kipsimestari. Jos potilas haluaa, kyllä kipsimestarikin voi perinteisen kipsin tehdä.
– Kipsarit on tämmöistä hienompaa sakkia, joten meidän tarvitsee koettaa tehdä vähän hienompaa kuin muiden, Tomi Peltola nauraa.
"Ei se ole VAIN vasen käsi"
Tomi Peltoselle kaikki kipsaukset ovat yhtä tärkeitä. Kun ihminen murtaa esimerkiksi vasemman kätensä, tulee kipsattavaksi ja huokaa, että "onneksi meni vasen käsi", kysyy kipsimestari vastineeksi:
– Onko se vain vasen käsi, korostaen sanaa vain.
Jos vasemman käden pikkusormi murtuu, nostovoimasta häviää 30 prosenttia.
Tomi Peltonen
Mikä voisi olla vielä vasenta kättäkin pienempi kohde?
– No, se on vasemman käden pikkusormi. Jos vasemman käden pikkusormi murtuu, nostovoimasta häviää 30 prosenttia. Jos sormi vaurioituu pysyvästi, silloin nostovoimasta häviää 45-47 prosenttia. Pikkusormen tarkoitus on tukea muita sormia ja olla tukisormena nostotapahtumassa. Voidaanko silloin puhua vain vasemmasta?
Peltosen mukaan esimerkissä kiteytyy oivasti myös se, mistä kipsimestariksi opiskelussa on kyse.
– Kun asioista joutuu ottamaan selvää, sen jälkeen oikeasti tiedän, mikä sormien, varpaiden ja joka ainoan ligamentin tarkoitus on, mitä niiden kuuluu tehdä. Pystyn myös asiakkaalle kertomaan, että nämä haitat tähän jäävät, jos tätä ei asiallisesti hoideta.
Peltosen mukaan onkin tärkeää kertoa asiakkaalle parantumisen eri vaihtoehdoista. Aina kaikki ei suju kuin on suunniteltu.
– Tarkoitus ei ole pelotella ihmisiä, vaan olla realistisia ja kertoa, että näin on mahdollista, jos hoitoa ei toteuteta.
Kuntoutus käyntiin heti
Tärkeää kipsimestarin mielestä on myös se, että vamman hoidossa otetaan kuntoutus huomioon alusta lähtien.
Forssan sairaalan kipsimestari huolehtii aina siitä, että kipsattava saa kipsin kotihoito-ohjeet sekä jumppaohjeet, joita voi ja pitää tehdä jo murtuma-aikana.
Kun kipsi poistetaan, myös jälkihoitoa varten annetaan henkilökohtaiset ohjeet. Jos tarvitaan lisäksi vaikkapa jumpparin tai ortopedin apua, sekin hoituu.
Tomi Peltonen sanoo, että kipsimestari on käsityöammatti. Ammatistaan Peltonen on syystä ylpeä, sillä hoidettavien vammojen ja potilaiden kirjo on laaja. Kipsauspöydälle saattaa päätyä kuka tahansa vauvasta vaariin.