Kimblestä on tehty vuosien varrella ainakin 20 eri versiota. Niiden perusajatus on sama eikä peli itsessään ole muuttunut merkittävästi. Joku Kimblessä kuitenkin kiehtoo niin paljon, että keräilijät hankkivat itselleen useammankin version pelistä. Toiset puolestaan pelaavat edelleen alkuperäisellä, vuosikymmeniä vanhalla versiolla.
Digitaalisen kulttuurin tohtoriopiskelija Lilli Sihvonen kiinnostui Kimblen viehätysvoimasta ja päätti kerätä suomalaisilta muistoja pelistä. Hän sai nopeasti kasaan 160 muistoa ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Sihvosen kysely on auki vielä kaksi päivää. Hän toivoo saavuttavansa sen avulla syvemmän ymmärryksen klassikkopelin taustoista.
– Tutkin erityisesti uudelleenjulkaistavia kulttuurituotteita eli voidaan puhua myös klassikoista. Yritän selvittää, miten klassikkotuote rakentuu ja mitä yleisö siitä kertoo, Sihvonen kertoo.
Klassikon voi synnyttää nostalgian avulla
Useimmat tutkimuksessa kerätyt muistot kertovat niistä tunnelmista, joissa Kimbleä on pelattu ja mihin peli omissa kokemuksissa liitetään. Erityisesti lapsuus nousee tässä merkittävään rooliin.
– Yksi klassikkotuotteen piirteistä onkin, että se osaa hyödyntää nostalgista kaipuuta tuotetta kohtaan. Lapsuuden muistot vaikuttavat siihen, että tuote hankitaan uudestaan vaikka edellinen versio saattaa jo olla olemassa.
Lilli Sihvonen pyrkii näyttämään Kimblen tarjoaman esimerkin avulla yhtiöille ja tutkijoille mallia siitä, miten klassikoita voi synnyttää.