Ammattiliitot ja -yhdistykset omistavat yli 60 prosenttia Suomen suurimmasta yksityisestä vuokra-asuntoyhtiöstä VVO:sta. Yhtiön muut suuret omistajat ovat eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma.
VVO:n omistajilleen jakamat osingot ovat viisinkertaistuneet vuodesta 2008. Viime vuonna osingot nousivat yli 22 miljoonaan euroon. Tältä vuodelta on tulossa taas ennätysosingot, jos VVO:n osingonjako säilyy aiemmalla tasolla.
Ammattiliittojen ja -yhdistysten tileille tuli viime vuonna lähes 14 miljoonaa euroa VVO:n osinkoja. Metalliliitto, JHL ja Rakennusliitto
kuittasivat kukin pari miljoonaa euroa. Miljoonaluokan osingoille pääsivät myös PAM, Pro, OAJ ja Team.
VVO:n osingot ovat merkittävä tulonlähde ammattiliitoille. Yle selvitti, että ay-liike on nostanut niitä viiden vuoden aikana lähes 50 miljoonaa euroa.
Eniten ammattiliitot saavat tuloja jäsenmaksuistaan, esimerkiksi Metalliliitto ja OAJ viime vuonna molemmat reilut 25 miljoonaa euroa nettona. Ammattiliitot eivät maksa veroja tuloistaan.
Korot alhaalla, vuokrat nousevat
VVO oli alun perin voittoa tuottamaton, yleishyödyllinen osuuskunta. Sen tarkoitus oli rakentaa edullisia vuokra-asuntoja.
Yhtiön reilusta 40 000 asunnosta on yhä noin kolmannes valtion tukemia ARA-asuntoja. Niissä vuokra ei saa määräytyä vapaasti markkinoilla, vaan omakustannusperiaatteen mukaan. Vuokraa voi periä vain niin paljon kuin omistajalla kuluu asunnon menoihin kuten kiinteistön lainanmaksuun, ylläpitoon ja korjauksiin.
Siitä huolimatta VVO:sta on tullut rahasampo sen omistajille. Ay-liike rikastuu osingoilla, kun VVO:n vuokrat nousevat ja voitot kasvavat.
VVO:lla on ollut viime vuosina antoisa voittoputki. Vuonna 2012 vuokrataloyhtiön voitto ennen veroja oli 62,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna se nousi yli 90 miljoonaan euroon.
Voitot ovat kasvaneet, kun vuokrat ovat nousseet. Myös matalat lainankorot ovat vauhdittaneet voitontekoa. Vuokralaiset eivät ole kuitenkaan hyötyneet niistä vuokrissaan.
Vuokria voi nostaa, kun asunnoista on kova kysyntä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Siellä on lähes puolet VVO:n asunnoista. VVO kertoo, että pääkaupunkiseudulla yhtiön jokaiseen vapautuvaan asuntoon on noin 30 hakijaa.
– Vuokrakiinteistöjen omistus on keskittynyttä. Siinä on paljon kartellimaisia piirteitä, eikä varsinkaan hintakilpailu toimi, Asumisen hinta alas -foorumin perustaja Eric Hällström arvioi.
– Meillä on sellainen lainsäädäntö, että asuntoja rakennetaan turhan vähän. Silloin markkinat toimivat niin, että se jolla on myydä, voi määrittää hinnan, Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita sanoo.
VVO:n vuokratuotto on kasvanut, kun yhtiö on korottanut vuokria nopeammin kuin asunnoista koituvat menot ovat nousseet. Taantumassa esimerkiksi rakentamisen ja korjaamisen hinta on pysynyt kurissa. Vuokrat ovat nousseet viime vuosina ylipäätään muita hintoja enemmän.
Tänä vuonna VVO:n vuokratuottojen kasvu on entisestään kiihtynyt. VVO on noussut alkuvuonna kilpailijansa SATO:n edelle voitonteossa.
SATO:lla on VVO:ta vähemmän voitonteon rajoitteita, sillä sen asunnoista on VVO:ta suurempi osa markkinaehtoisia.
"Ei sentään riistoa"
Vuokrien nousua, VVO:n voittoja ja ay-liikkeen osinkoja maksetaan myös valtion ja kuntien kasvavista asumis- ja toimeentulotuista.
Valtio maksoi asumistukia viime vuonna yli 1,5 miljardia. Summa kasvoi kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Asumistuen piirissä olevien määrä kasvoi neljä prosenttia. Heitä oli vuoden lopussa 734 500 henkeä.
Myös toimeentulotuen kustannukset ovat nousseet viime vuosina reippaasti kuudessa suurimmassa kaupungissa tehdyn selvityksen mukaan. Esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla ne kasvoivat viime vuonna yli viisi prosenttia.
– Mehän olemme jo tilanteessa, jossa pääkaupunkiseudulla ei yhden hengen palkalla pysty vuokraa maksamaan ilman asumistukea, Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita sanoo.
Samaan aikaan ammattiliitot kuittaavat verovapaat osingot verovaroista tuetun vuokra-asuntoyhtiön vuokratuotoista.
Yhtälö on kiusallinen liitoille, jotka huolehtivat jäsentensä tulokehityksestä ja ostovoimasta. Aika ajoin ne paheksuvat suuryhtiöiden jakamia osinkoja ja omistajien ahneutta.
VVO jakoi viime vuonna jakokelpoisesta voitostaan vajaan kolmanneksen osinkoina, kun pörssiyhtiöt jakavat tavanomaisesti 40-60 prosenttia. VVO:n pörssiin menoa on kuitenkin jo talouslehdissä uumoiltu. Yhtiö siirtyi tänä vuonna tilinpäätöstietojen julkaisemisessa tapaan, jota edellytetään pörssiyhtiöiltä.
Kaupan alan työntekijöitä edustavan PAM:n puheenjohtaja Ann Selin kommentoi VVO:n voitontekoa pari vuotta sitten Helsingin Sanomissa:
– Ei tätä sentään pysty riistoksi sanomaan, mutta onhan tämä meidän kannalta hieman hankala yhtälö.
VVO:n hallituksessa istuvat ay-johtajat eivät kommentoineet nyt VVO:n asioita Ylelle. Yle pyysi haastattelua VVO:n hallituksen puheenjohtajalta Metalliliiton Riku Aallolta, Rakennusliiton Matti Harjuniemeltä, PAM:n Ann Seliniltä ja Pron Jorma Maliselta.
Viime vuoden kesään asti VVO:n hallituksessa istui Pron puheenjohtaja Antti Rinne, joka luopui tehtävästä tultuaan valituksi Sdp:n puheenjohtajaksi.
Kovia vuokria valtion tukemissa ARA-asunnoissa
Valtakunnallisten yhtiöiden, kuten VVO:n ja SATO:n, vuokrat ARA-asunnoissa lähentelevät pääkaupunkiseudulla paikoin markkinahintoja. Ne ovat jopa viisi euroa korkeampia kuin kunnallisten yhtiöiden ARA-vuokrat.
Tämä ilmeni Kiinteistötiedon pari vuotta sitten ympäristöministeriölle tekemässä selvityksessä.
Vuonna 2012 VVO aikoi periä Helsingin Viikissä uudessa ARA-talossaan lähes 20 euron neliövuokraa, vaikka oli rahoitushakemuksessaan ARA:lle ilmoittanut talon keskivuokraksi 13,88 euroa. Yhtiö laski myöhemmin vuokraa 17,65 euroon. VVO perusteli ilmoitettua korkeampaa vuokraa kohonneilla rakennuskustannuksilla. Helsingin kaupunki kertoi perivänsä samalla alueella korkeintaan 11,50 euron neliövuokria. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.
ARA-asuntojen vuokranmääritystä valvova Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA selittää korkeita ARA-vuokria muun muassa sillä, että valtakunnalliset yhtiöt varautuvat tuleviin korjauksiin enemmän kuin kunnalliset yhtiöt.
Voitonjakoa ARA-asunnoista on rajoitettu. Valtakunnalliset yhtiöt ovat perineet ARA-vuokrissa yleensä sallitun kahdeksan prosentin maksimikoron kiinteistön omarahoitusosuudelleen, toisin kuin kunnalliset yhtiöt.
Sipilän hallitus leikkaa uudella lailla maksimikoron neljään prosenttiin. Uusi laki rajoittaa myös korjauskustannusten keräämistä vuokrissa.
VVO hankkinut miljardiomaisuuden valtion tuella
VVO:n ja SATO:n asuntovarallisuuden alkulähde on valtion Arava-rakentaminen. Järjestelmä luotiin sotien jälkeisessä asuntopulassa. Valtio myönsi halpakorkoisia lainoja niin perheille, kunnille kuin rakennusyhtiöillekin.
Nykyään ARA myöntää valtion tukea – lainantakauksia, korkotukea ja investointiavustuksia – vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen.
Vuonna 1969 perustettu VVO oli alun perin osuuskunta. Vuonna 1997 siitä tuli osakeyhtiö. Nyt VVO:n kiinteistöjen arvo on lähes neljä miljardia euroa.
VVO ja SATO ovat pyrkineet eroon voitontekoa haittaavasta sosiaalisesta asuntotuotannosta. Ne ovat rakentaneet viime vuosina vain markkinaehtoisia asuntoja. Niiden asunnot ovat keskittyneet kovan kysynnän pääkaupunkiseudulle.
Juttua korjattu siltä osin, että toimiessaan Pron puheenjohtajana Antti Rinne ei ollut VVO:n hallituksen puheenjohtaja. Hän oli VVO:n hallituksen jäsen.
Aiheesta myös keskiviikon A-studiossa TV1:ssä klo 21.05