Hyppää sisältöön

Metsiä saatetaan pian hakata kestävän kehityksen rajoilla – investoinnit lisäävät rajusti puun kysyntää

Puun saatavuudesta voi tulla pullonkaula metsäteollisuuden jätti-investoinneille. Hakkuita pitäisi laajentaa tuntuvasti.

Metsäteollisuuden investoinneista suurin on Äänekosken biotuotehdas. Vuonna 2017 aloittavan tehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Kuva: Mirva Korpela / Yle
Tuukka Lukinmaa

Puun kysyntä on lähivuosien aikana kasvamassa tuntuvasti metsäteollisuuden suurinvestointien vuoksi. Jos kaikki suunnitellut investoinnit toteutuvat ja vanhat laitokset jatkavat toimintaansa entiseen malliin, puun hakkuissa aletaan lähennellä kestävän kehityksen rajoja.

– Jos hakkuut kasvavat 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa, ollaan jo tosi tapissa hakkuumäärien suhteen, sanoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Paula Horne. 

Ollaan jo tosi tapissa hakkuiden suhteen.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Paula Horne.

Hakkuiden kestäväksi laajuudeksi on määritelty 81 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jos tuo raja ylitetään, Suomen metsävarat alkavat pikkuhiljaa ehtyä. Nykytasolla metsäteollisuus on vuosittain käyttänyt suomalaista runkopuuta 50–60 miljoonaa kuutiota, viime vuonna hiukan yli 56 miljoonaa.

– Maksimilaskelmien mukaan kysyntä olisi lisääntymässä noin 15 miljoonalla kuutiolla ainespuun käytössä, ja siihen tulee vielä muutama miljoona kuutiota energiapuuta päälle, laskee Luonnonvarakeskuksen tutkija Olli Salminen.

Puun saatavuudesta voi tulla pullonkaula

Metsäteollisuudessa on vireillä isoja investointeja enemmän kuin miesmuistiin. Suurin projekti on Äänekosken biotuotetehdas, jonka on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2017. UPM puolestaan on laajentanut Kymenlaakson tehdastaan ja Stora Enso omaa laitostaan Varkaudessa.

– Jo nämä laitokset yhdessä pienempien investointien kanssa edellyttävät noin 10 miljoonan uuden kuution liikkeelle saamista, sanoo Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Jouni Väkevä.

Lisäksi Finnpulp selvittää suuren havusellutehtaan rakentamista Kuopioon, ja Kemijärvelle kaavaillaan biojalostamoa, jonka mahdollista rakentajaa ei vielä ole kerrottu julkisuuteen.

– Laskelmien mukaan Finnpulp käyttäisi puuta noin kuusi miljoonaa kuutiota vuodessa ja Kemijärven laitos pari miljoonaa kuutiota. Mutta näiden laitosten toteutuminen ei ole varmaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Olli Salminen.

Metsäteollisuus ry:n mukaan on kuitenkin selvää, että jo varmistuneetkin investoinnit edellyttävät voimakkaita toimia puun saatavuuden varmistamiseksi.

– Metsänhoidon tasoa on parannettava ja hakkuita laajennettava, sanoo Jouni Väkevä. 

Uusi kysyntä kohdistuu ensisijaisesti yksityisten omistamiin metsiin, koska metsäyhtiöiden omat metsät ja valtion metsät hyödynnetään jo nyt varsin tehokkaasti. Yksityisten hallussa on Suomen metsävaroista noin 60 prosenttia. Metsäteollisuus ry:n mukaan hyödyntämätöntä potentiaalia on paljon.

– Noin neljänneksessä yksityisiä metsiä ei ole tehty minkäänlaisia metsänhoidollisia toimenpiteitä 30 vuoteen. Metsänomistajat ovat eri syistä passiivisia metsänhoidossa ja puukaupassa. Tämä ryhmä pitäisi saada liikkeelle, sanoo Jouni Väkevä.

– Kyllä tässä on huoli siitä, saadaanko puumarkkina toimimaan riittävällä tasolla. Yksityismetsistä pitäisi saada puuta liikkeelle noin 20 prosenttia enemmän kuin mihin on totuttu.

Vaakalaudalla luonnon monimuotoisuus

Hakkuiden laajentaminen uusille alueille koettelee myös ympäristön kestävyyttä. Luonnonvarakeskuksen tutkijan Olli Salmisen mukaan asiaa joudutaankin todennäköisesti pohtimaan myös luonnonsuojelun näkökulmasta.

– Onko hakkuiden lisääntyminen hyväksyttävää, mitä tapahtuu metsien monimuotoisuudelle? Voi olla, että metsien suojelulle pannaan enemmän painoa tulevaisuudessa ja suojelualueverkkoa Etelä-Suomessa kasvatetaan. Se voi vaikuttaa puun saatavuuteen, Salminen sanoo.

Toinen kysymys, joka saattaa muodostua pullonkaulaksi investoinneille, on puun hinta, eli se, millä hinnalla metsäteollisuus on suomalaista puuta valmis ostamaan, ja millä hinnalla metsänomistajat suostuvat sitä myymään.

– Puusta on ollut jopa ylitarjontaa, mutta jos toimijoita tulee lisää ja esimerkiksi Finnpulp Kuopiossa ja Äänekosken tehdas Keski-Suomessa kilpailevat samoista puista, niin kyllähän kasvava kysyntä tapaa nostaa hintoja. Se puolestaan heikentää kilpailukykyä maailmalla, mikä saattaa vähentää kysyntää. Se on monimutkainen palapeli, mutta markkinathan nämä asiat ratkaisevat, Salminen sanoo.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Paula Horne korostaa, että pelivaraa hakkuiden lisäämiseen on.

– Muun muassa ilmaston lämpeneminen lisää metsien kasvua. Puskuria hakkuiden lisäämiseen antaa myös se, että hyödyntämätöntä puuta on paljon, eli varastoa on tavallaan kertynyt. Myös puun tuontia naapurimaista voidaan tarvittaessa lisätä jonkin verran.

Suosittelemme sinulle