RAUTJÄRVI Koskikalastajaksi itsensä esittelevä Matti Koski yrittää narrata kaloja Hiitolanjoen Kangaskoskella.
Vuoksella enemmän kalastava imatralaismies on aiemmilla Hiitolanjoen vierailuillaan onnistunut saamaan haukia.
– Pari Laatokan lohta on ollut kiinni, mutta ne ovat sitten jääneet heinikkoon, Koski harmittelee.
Koski muistaa ihastuneensa paikkaan ensimmäisellä käynnillään.
– Joku on kirjoittanut, että tämä on paras paikka ikinä. Maisemaltaan tämä on kaunis.
Lisääntymisalueet kilometrien päässä
Kosken ja muiden Hiitolanjoesta kaloja havittelevien on tällä hetkellä tyydyttävä kalastamaan muutaman sadan metrin matkalla Kangaskosken voimalaitoksen alapuolella Venäjän rajavyöhykkeen tuntumassa.
Kangaskosken, Ritakosken ja Lahnasenkosken voimalaitoksille on jo pitkään yritetty saada kalaportaita, joita pitkin esimerkiksi arvokkaat Laatokan lohet pääsisivät nousemaan voimalaitosten ohi luontaisille lisääntymisalueilleen.
– Käytännössä lisääntymisalueet Suomen puolella ovat patojen yläpuolella. Kalojen pitäisi päästä sinne, kalastusmestari Vesa Vanninen ely-keskuksesta kertoo.
Kalakannalle pääsy lisääntymisalueille tarkoittaisi sitä, että kannan monimuotoisuus kasvaisi.
Voimayhtiöt nihkeitä
Voimalaitokset omistavat Vantaan Energia ja Hiitolanjoen Voima ovat kuitenkin panneet kalatieasiassa hanttiin. Kahdeksan vuoden oikeusprosessin jälkeen Korkein hallinto-oikeus kuitenkin velvoitti yhtiöt suunnittelemaan kalatiet Hiitolanjoelle.
Yhtiöt ovat suunnitelmansa tehneet. Nyt odotellaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä siitä, miten kalatieasiaa lähdetään viemään eteenpäin.
Lahnasenkosken omistava Vantaan Energia kertoi Ylelle, että yhtiö aikoo nyt rakentaa kalatiet. Hiitolanjoen Voimaa ei ole tavoitettu kommentoimaan asiaa.
Vanninen on luottavainen sen suhteen, että kalatiet Hiitolanjoelle tulevat tavalla tai toisella.
– Oikeuskäytännöt tukevat nykyään kalatieratkaisuja. Vielä ei ole täysin varmaa, kuka kalatiet tulee maksamaan, hän lisää.
Voimayhtiöiden nihkeä suhtautuminen kalateihin on Vannisen mukaan Suomessa yleistä.
– Sehän tietysti on viime kädessä rahasta kiinni. Tässähän ollaan haluamassa rahaa voimayhtiöiltä, jotta ne toteuttaisivat kalatiet. Mielestäni yleisen oikeuskäsityksen perusteella on oikeudenmukaista, että se, joka aiheuttaa haittoja, myös kompensoi ne.
Tarkkaan säännöstelty kalastuskohde
Kalatiet mahdollistaisivat Vannisen mielestä kalastusmatkailun ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan harjoittamisen Rautjärvellä.
– Näkisin niin, että tästä tulisi hyvin tarkkaan rajattu kalastuskohde. Kalastussäännöt olisivat tarkkaan mietitty, koska kaloja ei ainakaan ensi vaiheessa tulisi olemaan kovinkaan paljon. Tarkasti kalastettu, mutta laadukas kalastuskohde samalla, Vanninen visioi.