Korkeimman oikeuden seuraavaksi presidentiksi 1.1.2016 alkaen nimitetty oikeustieteen tohtori Timo Esko, 63 v., huokaa syvään. Olen juuri esittänyt hänelle tukalan kysymyksen:
”Erityisesti riitajutut maksavat maltaita, ja hävinnyt osapuoli saa helposti eteensä kymppitonnien juristilaskun. Saako Suomessa myös köyhä oikeutta ihan oikeasti?”
– Tuo on ihan selvä epäkohta.
Varakkaan mahdollisuudet käydä oikeutta ovat köyhää paremmat. Ei siitä mihinkään pääse.
Timo Esko
– Jos riidan arvo on alle 20 000 euroa, niin kannattaa miettiä monta kertaa, kannattaako sen kanssa lähteä käräjöimään.
Vähävaraiset saattavat saada julkista oikeusapua, mutta ani harvoin se korvaa käräjäviuluja kokonaisuudessaan.
– Kyllä varakkaan mahdollisuudet käydä oikeutta ovat köyhää paremmat. Ei siitä mihinkään pääse.
”Säästötalkoissa jymäytyksen maku”
Presidentti Timo Esko pitää suomalaista oikeuslaitosta yleisesti ottaen vähintäänkin ihan kelpona.
– Eurooppalaisissa vertailuissa olemme aina pärjänneet hyvin.
Vaikka toistuvat säästökuurit ja leikkaukset raastavat myös tuomioistuimia, yhtä asiaa Esko ei jaksa olla hämmästelemättä.
– Yleinen työmoraali ja henkilöstön sitoutuneisuus työhönsä ovat ällistyttävän korkealla tasolla.
Tietojärjestelmä on yhä levällään, ja henkilöstökulujen säästöleikkuri tekee rumaa jälkeä.
Timo Esko
Esko sanoo kuitenkin samaan hengenvetoon, että tuomioistuimissa työskenteleviä on jymäytetty ikävällä tavalla ”säästötalkoiden” nimissä.
– Meille luvattiin, että erityisesti uusi uljas tietohallintojärjestelmä helpottaa työtämme ja tuottaa silkkaa säästöä. Mitä tapahtui? Tietojärjestelmä on yhä levällään, ja henkilöstökulujen säästöleikkuri tekee rumaa jälkeä.
”KKO:sta saisi tulla asiaratkaisuja ulos enemmänkin”
Turun hovioikeuden presidenttinä vielä runsaan kuukauden jatkava Esko tekee vuodenvaihteessa oikeastaan vain paluun entisen kotiinsa. Mies on ollut korkeimman oikeuden tuomari eli oikeusneuvos kuusi vuotta, vuosina 2006-2012.
– Korkeimman oikeuden asema ennakkopäätöstuomioistuimena on selvä. KKO ottaa käsiteltäväkseen vain sellaisia juttuja, joihin ei löydy vastausta lakikirjasta eikä aiemmasta oikeuskäytännöstä.
Muuan seikka uutta KKO:n presidenttiä kuitenkin askarruttaa.
Vain joka kahdeskymmenes valituslupahakemus hyväksytään. Se on kyllä aika vähän.
Timo Esko
– Vain joka kahdeskymmenes valituslupahakemus hyväksytään. Se on kyllä aika vähän. Katsoin kuluvan vuoden tilastoja, ja tähän mennessä talosta on tullut ulos 85 varsinaista asiaratkaisua. Vuoden kokonaismäärä taitaa jäädä sadan jutun tienoille. Ennen vanhaan asiaratkaisujen määrä oli sentään säännöllisesti 130 kieppeillä.
Presidentti ei keksi ratkaisumäärän pudotukselle kunnon selitystä.
– Ehkä juttujen vaikeusaste on kasvanut. Myös ratkaisutekstit ovat pidentyneet, mies naurahtaa.
Oikeuselämä kansainvälistyy – vanhat parrat pudonneet kyydistä?
Suomi on ollut Euroopan neuvoston jäsen 25 vuotta, vuodesta 1990. Suomen EU-jäsenyys puolestaan on kestänyt vasta 20 vuotta. Euroopan unioniin Suomi liittyi vuonna 1995. Kansainvälistyminen on aiheuttanut oikeuslaitokselle kovia paineita.
– Vielä parikymmentä vuotta sittenlakimiehet uskottelivat itselleen, että kaikki hoituu pelkästään Suomen oman lainsäädännön avulla.
Tuomareiden eurooppakoulutuksessa on vielä paljon tehtävää.
Timo Esko
Muutos on ollut dramaattinen. Jokaisen tuomarin tulisi nykyisin tajuta esimerkiksi se, että EU:n asetukset sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen luoma oikeuskäytäntö ovat sellaisenaan Suomea sitovaa oikeutta.
Ovatko tuomarit pysyneet eurooppaoikeuden kelkassa?
– Tuomareiden eurooppakoulutuksessa on vielä paljon tehtävää. Olen hovioikeudessa ollessani haastatellut suuren määrän tuomariksi haluavia juristeja. On hämmentävää havaita, että ani harva sanoo seuraavansa eurooppaoikeiden trendejä ja oikeuskäytäntöjä säännöllisesti. Senhän pitäisi olla jo rutiinia, arkea.
Edessä karhujen paini, KKO:n ja KHO:n yhdistäminen?
Korkeimman oikeuden presidentin viran vuoden vaihteessa jättävä ja Euroopan ihmisoikeustuomariksi siirtyvä Pauliine Koskelo on leikkinyt ruudilla jo useita vuosia. Koskelo on väläyttänyt useaan otteeseen, että Suomessa ei enää tarvita kahta oikeudenkäytön linjaa: yleisiä tuomioistuimia ja hallintotuomioistuimia.
Hieman yllättäen Timo Esko ilmoittautuu Koskelon ajatusten kannattajaksi.
Emme me karhun mittoja saati painitaitovaatimuksia taida kumpikaan täyttää.
Timo Esko
– Viime aikoina on puhuttu etupäässä kahden ylimmän oikeusasteen yhdistämisestä. Minulle se sopisi. Luulen, että siitä olisi kaikenlaista hyötyä.
Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Pekka Vihervuori vastustaa fuusiota ankarasti. Onko edessämme kohta suuri näytelmä, kahden karhun paini? Timo Esko naurahtaa.
– Emme me karhun mittoja saati painitaitovaatimuksia taida kumpikaan täyttää. Kipakkaa keskustelua yhdistymisestä silti varmaankin syntyy.