Ensi vuoden aikana rakennettava Hämeenlinnan uusi lintutorni sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, mutta tarpeeksi kaukana keskustasta, jotta sille saatiin maaseudun kehittämisrahaa. Lintutorni tulee maksamaan noin 17 000 euroa, josta 70 prosenttia on kehittämisrahaa. Loput rahoittaa Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys (siirryt toiseen palveluun). Yhdistyksen panoksesta kolme-neljäsosaa voi olla talkootyötä, kertoo Kairamo.
Lintutornia rakentamaan palkataan pari kirvesmiestä ja konevoimaa tarvitaan perustusten tekemiseen ja tornin rakennustarvikkeiden kuljettamiseen. Torniin tulee kaksi tasannetta. Niistä korkeampi tulee 7,5 metrin korkeudelle. Parinkymmenen neliön tasanteille mahtuu yhtä aikaa isompikin joukko lintujen tarkkailijoita.
– Toivotaan kunnon talvea ja maahan routaa, jotta tarvikkeet saadaan helpommin paikalle. Rakentamisen pitäisi alkaa helmi-maaliskuussa, ennakoi Juhani Kairamo.
Elämyskohde lapsiryhmillekin
Kairamo kuvailee Katumajärven rannalla sijaitsevaa paikkaa monimuotoiseksi kohteeksi, jonka lähellä on myös perinnemaisemaa. Uuden lintupaikan saaminen on tärkeä etappi maakunnan lintuyhdistykselle.
– Se on myös elämyskohde. Paikka on helposti saavutettavissa ja siksi se sopii myös koulujen ja päiväkotien vierailukohteeksi. Paikka on helmi melkein keskellä kaupunkia.
Katumajärven rantamaisemien lintulajistoon kuuluu muun muassa kaulushaikara, luhtakana, nokikana ja silkkiuikku.
– Siellä voi havaita tyypillisiä laululintuja, kerttuja ja kerttusia. Periaatteessa paikka on lintumiesten keskuudessa tiedetty, mutta havainnoimassa siellä on käyty melko vähän.
Katumajärven rannalle tulevan lintutornin edustalta löytyy kaislikkoa. Rantalehdon lisäksi alueella on hakamaasaarekkeita. Torni rakennetaan kuuden hehtaarin laajuiselle luonnonsuojelualueelle, joka on rauhoitettu Honkalan suvun maille heidän aloitteestaan.
Talkootyötä perinnemaisemassa
Lauantaina Honkalanrantaan kokoontui reilut kolmekymmentä talkoolaista keräämään ja polttamaan aiemmin raivattua risukkoa tornille rakennettavien pitkospuiden ja itse tornin tieltä. Samalla avartui nyös alueen lammaslaitumen perinnemaisema.
– Toiminta Honkalan tilalla on aika lailla lopeteltu ja kaikki lapset ovat muuttaneet maailmalle. Luonnonsuojelualueeksi rauhoitetulla alueella ei ollut juuri käyttöä, joten katsoimme hyväksi jättää alue luonnontilaan tai laidunmaisemaksi, kertoo Sampo Honkala.
Sampo Honkala myöntää, että luonnonsuojeluaate juontaa juurensa jo lapsuuden ja nuoruuden ajoilta.
– Silloin, kun olin itse nuori, suojelualueella olevaa suosaareketta vielä viljeltiin. Isä joutui ajamaan sinne koneella hyvin märän alueen kautta ja melkein joka kesä sitä traktoria jouduttiin sieltä hinaamaan pois. Niinpä hän lopetti sen viljelyn ja alue on ollut käyttämättömänä.
Lampaat hoitavat maisemaa
Pekka Honkala uskoo, että lähellä kaupunkia ja asutusta oleva alue tulee olemaan monikäyttöinen.
– Käyttäjiä tulee varmasti tästä läheltä ja lintuharrastajia myös kauempaa. Katumajärvi on mielenkiintoinen lintujärvi, vaikkei sitä aikaisemmin sellaisena ole pidetty.
Pekka Honkala ei toistaiseksi ole erityisemmin lintuja harrastanut, mutta arvelee siitä syntyvän uuden harrastuksen.
– Vielä enemmän minua kiinnostaa luonnonsuojelupuoli ja perinnemaisema. Tänne suunnitellaan myös luontopolkua ja omalla vastuullani on lampaiden laiduntamisen aloittelu. Lammastalous jatkuu varmastikin täällä vuosia. Lampaiden suurin merkitys on maiseman parantaminen ja ennallistaminen.
Jo tänä kesänä alueella oli muutamia lampaita loppukesästä alkaen. Ensi vuonna lampaat huolehtivat perinnemaisemasta jo alkukesästä lähtien.
Hämeenlinnan kaupungin alueella muita lintutorneja on Hattelmalanjärvellä ja Kalvolan Pirttikoskella. Myös Janakkalan Toivanjoella on lintutorni.