Yhdysvaltalainen maajoukkuehiihtäjä Andrew Newell ei liiemmin piitannut ympäristöasioista ennen kuin vasta pari vuotta sitten. Ympäristöasioita ajavassa 350.org –nimisessä organisaatiossa mukana oleva Bill McKibben lähestyi Newelliä ja houkutteli hänet mukaan toimintaan.
- Sotshi on hyvä esimerkki siitä, miten politiikka ja raha menevät päätöksenteossa muun muassa ympäristön edelle, Newell perustelee.
- Olympiakisojen tieltä jouduttiin kaatamaan kansallispuiston metsäalueita ja olympiakylä nousi suojeltujen kosteikkoalueiden päälle, Newell jatkaa.
Myös Newellin oman kotipaikkakunnan, Vermontin, alueella tapahtunut ilmastonmuutos on saanut yhdysvaltalaisen aktivoitumaan.
- Vermontissa on monta pientä hiihtoaluetta ja se on iso työllistäjä alueella. Luin tutkimuksesta, jonka mukaan yli puolet hiihtoalueista ja hiihtokeskuksista häviää kolmenkymmenen vuoden sisään, jos ilmastonmuutos jatkuu nykyiseen tahtiin. Heidän on suljettava toimintansa koska kausi uhkaa huveta alle sataan lumipäivään vuodessa.
- Haluan nähdä seuraavienkin sukupolvien kasvavan maastohiihdon parissa. Jos näin ei kävisi, se saisi minut surulliseksi.
Jäätiköt sulavat silmissä
Suomen alppimaajoukkueeseen kuuluva Merle Soppela on tehnyt puolestaan omat havaintonsa ilmastonmuutoksen vaikutuksista harjoitusleireillä.
- Olen kiertänyt jäätiköillä 10 vuotta ja siinä ajassa on jo nähnyt, miten jäätikkö pienenee. Ja se on vielä lyhyt aika. Mitä se sitten on 30 vuoden päästä, Soppela pohtii.
Vuosissa ja kausissa on vaihteluita, mutta tämän kauden alku on ollut alppihiiihtäjille hankala. Sen tietää Soppelakin, vaikka oma kausi menee polvileikkauksesta toipumisessa.
- Kaikki joukkueet ovat oikeastaan olleet pulassa. Leviltä peruttiin kisa ja vaikka pohjoisessa on jo lunta, ei sitä ole ollut niin paljon, että pystyisi treenaamaan.
- Pohjois-Ruotsissa on ollut paikka, jossa on ollut paljon joukkueita treenaamassa, mutta sielläkin on juuri ja juuri yhteen rinteeseen saatu tykitettyä lunta. Keski-Euroopassa on ollut +20 astetta ja nyt on marraskuun puoliväli. Kukaan ei tiedä, mistä pitäisi lähteä paikkoja etsimään, Soppela kuvailee alppihiihtäjien tuskaa.
Kilpailemisen vaikeus
Merle Soppela ja Andrew Newell törmäävät moniin ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin myös lajiensa ylimmällä kilpailutasolla eli maailmancupeissa.
Esimerkiksi kaudella 2014-2015 alppihiihdon maailmancupissa päästiin hyvissä olosuhteissa Levillä vielä marraskuussa laskemaan, mutta sen jälkeen alkoivat ongelmat.
- Levin jälkeen taidettiin vasta tammikuun lopulla käydä ensimmäiset kisat, joita ei oltu millään tavalla siirretty. Kisoja siirrettiin koko ajan paikasta toiseen kun missään suunnitelluissa paikoissa ei ollut lunta. Se on hurjaa.
Maastohiihdossa joudutaan puolestaan turvautumaan yhä enenevässä määrin tykkilumeen.
- Jopa hyvänä vuonna, kuten viime vuonna, yli puolet kisoista käytiin tehdyllä lumella eli tykkilumella. Näin ei ollut vielä 15 vuotta sitten.
- Nyt me käytämme paljon energiaa tehdäksemme lunta, mikä ei puolestaan ole hyväksi ympäristölle. Meidän olisi enemmän mietittävä missä kisoja järjestetään ja missä paikoissa olisi luonnonlunta, Newell pohtii.
Visiittiä jopa Valkoiseen taloon
Niin Newell kuin Soppelakin ovat molemmat aktivoituneet ilmastonmuutosta vastaan. Newell on perustanut oman Athletes for Action –ohjelman ja hän kuuluu myös Protect Our Winters –nimiseen ryhmään, joka on kerännyt monia huippu-urheilijoita yhteen kiinnittämään huomiota ilmastonmuutokseen. Soppela kuuluu samaisen ryhmän suomalaislähettiläisiin, muun muassa lumilautailija Enni Rukajärven ja muutamien muiden suomalaishuippujen kanssa.
- Lähinnä osallistuminen on sitä, että osoittaa olevansa kiinnostunut ja huolestunut asiasta – ja että haluaa tehdä pieniä asioita mitä pystyy ja jakaa tietoutta, Soppela kertoo mitä ryhmässä mukana oleminen on konkreettisesti.
Newell pääsi itse lobbaamaan joulukuun Pariisin ilmastokokouksen puolesta jopa Valkoiseen taloon. Siellä hän pääsi kättelemään Yhdysvaltain presidentti Barack Obamaa ja keskustelemaan ilmastonmuutoksen erityislähettilään Todd Sternin kanssa.
- Jos minäkin pääsen USA:n kaltaisessa maassa tapaamaan päättäjiä, toivon sen innostavan muitakin urheilijoita lähestymään oman maansa päätäntäkoneistoa, Newell rohkaisee.
Newell toivoo kanssaurheilijoilta poliittista aktiivisuutta vaikka ei konkreettisesti politiikka kiinnostaisikaan. Hän uskoo, että urheilijoiden äänillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on mahdollisuus vaikuttaa.
- Kun urheilija ottaa puhelimen käteen ja twiittaa, tavoittaa se hyvinkin miljoona ihmistä. Sitä poliitikkojen pitäisikin pelätä ja heidät pitäisi laittaa enemmän vastuuseen päätöksistään.
Myös Soppela uskoo sosiaalisen median vaikutukseen.
- Se on hyvä kanava. Jos urheilijat ottavat kantaa ja tuovat faktoja esille, kyllä se on varmasti tehokkaampaa, Soppela uskoo.