Luodon kunnantalolla soi puhelin. Kanslisti Marianne Jylhä nostaa luurin tottuneesti korvalleen.
– Larsmo kommun, hän vastaa.
Jylhä selittää yksikielistä vastausta sillä, että kukaan ei ole vielä pyytänyt häntä käyttämään kunnan suomenkielistä nimeä.
– Se on aika pitkästi sanottu: Larsmo kommun - Luodon kunta. Nehän väsyy siellä puhelimen toisessa päässä, Marianne Jylhä nauraa. – Kyllä minä sitten sanon suomeksikin, kun niin määrätään, hän jatkaa.
Luoto on ollut kohta vuoden päivät kaksikielinen kunta, kuten toinenkin pohjalaiskunta Korsnäs. Askeleet kaksikieliseksi kunnaksi ovat olleet hitaita. Luodossa vielä yksikään katu ei ole saanut suomenkielistä käännöstä, eikä Korsnäs ole paljoa edellä.
Satojen nimien kääntäminen ei ole helppo homma
Kunnille annetaan viisi vuotta aikaa vaihtaa kyltitys sen jälkeen, kun se on muuttunut kaksikieliseksi. Luoto on päättänyt ottaa kaiken irti annetusta ajasta.
Tällä hetkellä suomenkieliset nimiehdotukset on tehty Luodossa ainoastaan valtion vastuulla oleville opasteille. Kunta aikoo asettaa oman nimityöryhmänsä vielä tänä vuonna, jolloin kaava-alueiden kadunnimet saataisiin käännettyä ensi kesän aikana. Mutta milloin kaikki tiet ovat kaksikielisiä?
– Ai kaikki tiennimet? Jaa, ainakin neljän vuoden päästä. Silloin ne on jokaikinen, lupaa hymyillen Luodon tekninen johtaja Bjarne Häggman.
Käännösurakka on kunnassa työläs ja vaikea. Käännettävänä on yksistään Luodossa lähes kolmesataa tiennimeä. Niistä valtaosa on helposti suomeksi kääntyviä, esimerkiksi Hannulavägen tai Tegelbruksvägen, mutta varsinkin vanhat ja murteiset nimet tuottavat tuskaa.
– Kun on tällaisia paikallisnimiä tai murresanoja, niille on vaikea löytää hyvää käännöstä. Erisnimiä ei käännetä, eikä kaikille muillekaan ole tarkoituksenmukaista keksiä uutta nimeä. Jos meidän suomenkielinen väestö on oppinut käyttämään paikan ruotsinkielistä nimeä, esimerkiksi Kackur, herättää ihmetystä, jos keksimme sille aivan uuden suomenkielisen nimen, selvittää Bjarne Häggman.
Viimeisetkin yksistään ruotsinkieliset kunnat häviävät
Närpiö poikkeaa Luodosta ja Korsnäsista siinä, että se on käännösurakassaan jopa etukenossa. Närpiö muuttuu kaksikieliseksi vuodenvaihteessa, mutta heillä on käännös jo parille sadalle tielle. Nimet ovat parhaillaan lausunnolla Kotimaisten kielten keskuksessa.
– Nämä tiennimet ovat selvillä alkuvuodesta, mutta teiden kyltitys vie aikaa urakan kilpailutuksineen. Joitakin uusia kylttejä saadaan laitettua ensi vuoden aikana, kertoo Närpiön kaupungin tiemestari Stig-Erik Ingves.
Luodon tekninen johtaja Bjarne Häggman selittää Luodon takamatkaa muilla kiireillä.
– Sanotaan niin, että heillä (Närpiöllä) on ollut kiire. Meillä on ollut kiire hoitamaan muita asioita, ja sen vuoksi varmasti tämä käännösurakka on jäänyt vähän varjoon. Mutta tärkeä asia se on, että kyllä me se tehdään ajan myötä.
Tällaiset käännösurakat ovat viimeisiä lajissaan, sillä tämän vuoden jälkeen Manner-Suomessa ei ole enää yhtäkään yksistään ruotsinkielistä kuntaa.