Puutarhassa on kymmeniä uhanalaiseksi luokiteltuja kasveja, joiden säilymistä turvataan etäsuojelun keinoin.
– Lajimäärä vähän elää, itse asiassa se hieman lisääntyy, kasvitieteellisen puutarhan intendentti Annu Ruotsalainen kertoo. Hänen mukaansa puutarhan sadoista eri kasveista noin 70 – 80 on luokiteltu tavalla tai toisella uhanalaisiksi.
– Nämä kaikki lajit ovat kotimaisia eli Suomessa uhanalaisia lajia.
Oulussa kasveja suojellaan myös laboratoriomenetelmin. Niitä voidaan lisätä esimerkiksi käyttämällä syväjäädytystekniikkaa tai kasvattamalla uusia kasveja säilytyksessä olevien kasvien solukoista. Kasveja voidaan silloin lisätä kloonaamalla.
– Kasvien kohdalla kyse on kuitenkin ihan luonnollisesta asiasta, jonka vaikkapa kotipuutarhuritkin tuntevat, kun he lisäävät omia kasvejaan pistokkaista.
Kasvien suojelua kasvupaikan ulkopuolella
Etäsuojelussa kasveja suojellaan kasvin luonnollisen kasvupaikan ulkopuolella. Käytännössä se voi olla tavallista puutarhakasvattamista tai siementen säilömistä siemenpankkiin.
– Etäsuojelun pointti oikeastaan on siinä, ettei kasveja oteta pelkästään säilytykseen vaan niitä pyritään myös aktiivisesti lisäämään.
Etäsuojelu on luonnonsuojelussa suhteellisen uusi tapa ja sen täydentää perinteistä luonnossa olevien kasvien suojelemista niiden asuinpaikoilla. Suomessa etäsuojelua toteuttavat suuret tieteelliset puutarhat.
– Suomessa ollaan aika lailla etulinjassa tässä työssä. Muuallakin sitä tehdään ja esimerkiksi Puolassa ollaan etäsuojelussa hyvin pitkällä, kertoo Annu Ruotsalainen.