Manila: Filippiineillä näkyy kimmeltävä joulun satumaa
Manilassa jouluun valmistautuminen alkaa jo syyskuussa. Joulu on vuoden isoin juhla. Kukkaron nyörit avataan ja anteliaisuus ja joulumieli iskevät. Jo syyskuussa ostoskeskuksessa silmiini osui ensimmäinen puolen metrin korkuinen patsas, jossa joulupukki hymyili posket punaisina lepuuttaen vatsansa päällä hyvää joulua toivottavaa kylttiä.
Marraskuussa LED-valoilta ja kimalteilta on turha yrittää piiloutua. Kadut, ostoskeskukset, talojen pihat ja palmupuut on valaistu yksityiskohtaisesti punaisilla tuikuilla. Joulun satumaailma poroineen ja enkeleineen kimmeltää entisestä siirtomaavallasta Yhdysvalloista vaikutteita imevän Manilan yössä.
Sisällä suositaan paitsi perinteisiä värejä, myös rohkeaa väriloistoa. Kaupoissa esitellään valkoisia höyhenmäisiä joulukuusia tai vihreitä tekokuusia, jotka on koristeltu pinkein rusetein ja valkoisin säihkypalloin.
Myös paikalliset kuidut kuten manilahamppu kuuluvat jouluun. Manilahampusta sidotaan kauniita jouluenkeleitä ja puusta rakennetaan jouluseimiasetelmia. Filippiinit on hartaan uskovainen maa, joten pyhimykset ja jouluevankeliumi näkyvät myös katukuvassa.
Kirsi Crowley/ Manila
Rooma: Italiassa jouluseimestä voi löytyä poliitikkoja
Täällä Italiassa uskonto on vahvasti esillä joulun vietossa ja joulukoristeissa. Monet asiat ovat samalla tavalla kuin meillä Suomessa, ja esimerkiksi joulukuusi ja sen koristelu ovat italialaisillekin tärkeitä jouluperinteitä.
Kaikki italialaiset ystäväni ovat yksimielisiä siitä, että kodin tärkein joulukoriste on presepe eli jouluseimi. Perheen käyttävät paljon aikaa tämän pienoismallin rakentamiseen, ja sillä halutaan jäljitellä mahdollisimman tarkasti jeesuksen syntymää. Olen nähnyt monissa kodeissa hämmästyttävän yksityiskohtaisia rakennelmia, joissa seimen ympärille on rakennettu savesta ja kipsistä oikeastaan kokonainen pieni maalaiskylä paimenineen, olkipaaluinen ja kotieläimineen.
Seimiperinne on vahvimmillaan Napolissa, jossa sepät ja muut käsityöläiset valmistavat seimiasetelmia ja niissä käytettäviä patsaita. Käydessäni ensimmäistä kertaa Napolissa, yllätyin siitä, miten hartaaseen jouluteemaan sekoitetaan huumoria. Napolilaiset nimittäin sisällyttävät seimiasetelmiin usein satiirisia patsaita julkisuuden henkilöistä, kuten poliitikoista tai jalkapalloilijoista.
Joulukoristeiden laittamisen ajankohta on Italiassa varsin tarkka niiden uskonnollisen symboliikan takia. Jouluseimi tulee olla valmis 8. päivä joulukuuta, koska silloin katolisessa maailmassa vietetään immacolata-juhlaa, eli neitsyt Marian sikiämisen juhlapäivää. Koristeet otetaan pois heti loppiaisen jälkeen, eli tammikuun 7. päivä.
Petri Burtsov/ Rooma
Washington: Yhdysvalloissa jouluvalmistelut alkavat kiitospäivän jälkeen
Greg Jonesilta kului alle kaksi minuuttia kuusen ostoon suuren washingtonilaisen ruokamarketin edessä. Hinta, 49,99, oli Jonesin mielestä oikein sopiva. Suuri kokoelma joulupuita ja havukoristeita oli tullut myyntiin alkuviikosta. Erilaisista havupuista on irrotettu oksia ja osia, joita myydään hyvään hintaan.
Niin kuin Suomessa, myös Yhdysvalloissa, käydään ystävällismielistä kiistaa siitä, koska joulun valmistelu ja koristelu voivat alkaa. Yleisin kanta lienee, että ensin vietetään Kiitospäivä, joka on aina marraskuun viimeinen torstai. Vasta sen jälkeen alkaa jouluvaihe.
– Vietän kaikki juhlapäivät näyttävästi, kertoo Jose 16:nnelta kadulta.
Tämän tietävät myös naapurit ja kaikki ohikulkijat, jotka ihastelevat ja päivittelevät nauhojen, pikkupatsaiden, valojen ja puhallettavien olentojen määrää.
Jose keskittyy nyt Kiitospäivään, mutta ensimmäiset jouluvalot on jo viritetty pensaisiin. Edellisviikolla Jose otti osaan Pariisin terrori-iskuihin valaisemalla pihan ja seinän Ranskan lipun värein. Hän kertoi, että tontin kokoinen varasto talon alla on täynnä pihakoristeita.
Pirkko Pöntinen/ Washington
Ateena: Kreikkalaisten parvekkeille mahtuu valojen runsautta ja räiskintää
Kotikadullani joulun tietää koittaneen kulmatalon parvekkeelle hyvissä ajoin marraskuussa syttyvästä disneylandista. Paikalliset suosivat koristelussaan runsautta ja räiskyntää. Pienellekin parvekkeelle saadaan mahtumaan jääpuikkosarjaa, erikokoista tähteä, LED-köynnöstä ja valaistua tonttua tai laivaa. Sama tunnelma valtaa ala-aulan useissa kerrostaloissa.
Itse en ole osannut lähteä mukaan kilpavarusteluun, jota talouskriisin pahimmat vuodet hieman taltuttivat. Lyhyt valonauha parvekkeellani lienee yleinen surkuttelun aihe. Kotonakaan minulla ei ole seimeä kuusen alla tai pöydällä, lumiukkoa ovenkahvassa eikä värjättyjä teko-oksia maljakoissa. Haen sen sijaan jouluviikolla torilta aitoja havunoksia.
Naapureiden virnuilusta tammikuun puolessa välin ymmärrän sentään jo sammuttaa jouluvalon, kun ehdoton takaraja koristeiden kerämiselle on loppiaisena.
Sara Saure/ Ateena
Suomessa koristevaloilla valaistaan pimeyttä
Meillä Suomessa joulun ajan koristeluissa painottuu se, että juhla sijoittuu keskelle pimeintä aikaa. Siksi esimerkiksi jouluvaloja ja kynttilöitä käytetään yleensä melko pitkään juhla-ajan molemmin puolin. Itä-Suomen yliopiston perinnetutkijan Kari Korolaisen mukaan kaikenlaiset valot ovatkin meillä enemmän pimeän ajan kuin joulun koristeita.
– Kun illat alkavat pimetä, niin sitten laitetaan sellaista tunnelmavaloa, hän sanoo.
Korolainen luonnehtii suomalaisia melko maltillisiksi joulukoristeiden käyttäjiksi. Keskiössä on joulukuusi, ja lisäksi koristeita ripustellaan usein ikkunoihin. Myös nin sanottu perinnekoristelu on voimissaan, ja esimerkiksi olkipukki on edelleen suosiossa.
Korolainen itse on virittänyt jo valosarjan verhotankoon ja polttanut kynttilöitäkin jo pidemmän aikaa. Joulua lähestyttäessä hän nostaa esille perinteisempiä koristeita ja kaivaa komeroiden uumenista lisää valosarjoja.
– Niitäkin tuntuu vuosien varrella monilla kertyvän erilaisia. Ja sitten siihen suhtautuu sillä tavalla vähän fiiliksen mukaan, että mitenkä laittelee ja mihin laittaa, hän pohtii.