Kunnat ovat ylivoimaisesti suurin julkisten hankintojen tekijä. Julkisten hankintojen ilmoitusjärjestelmän mukaan kunnat, kuntayhtymät ja muut aluetason viranomaiset tekivät viime vuonna reilut 9000 hankintaa ja niiden arvo yltää yli 14 miljardiin euroon. Valtion hankinnat jäivät viime vuonna vain reiluun 2,5 miljardiin euroon. Ilmoitusjärjestelmä Hilmaan ilmoitetaan kaikki EU:n ja kansallisen kynnysrajan ylittävät hankinnat, mutta myös pienempiä hankintoja.
Pääkaupunkiseudun kolmen suuren, Helsingin, Espoon ja Vantaan, hankinnat ovat omaa luokkaansa. Niiden Ylen kyselyssä ilmoittamat yhteenlasketut hankinnat olivat vuonna 2014 kaikkiaan 4,2 miljardia euroa. Näitten miljardien jakautumisesta eri yrittäjille kaupungeilla ei ollut tietoa.
Kotikenttäetu kilpailussa
Suurin osa muista isoista kaupungeista ja maakuntakeskuksista kykenivät erottelemaan hankintojen kohdistumista. Kyselystä paljastuu, että rankimmin kotiinpäin vetää Oulu. Siellä peräti 68% kilpailutuksista päätyy koti- tai lähikunnassa toimivan yrityksen eduksi.
Kotka, Hämeenlinna, Lahti ja Mikkeli pitävät kyselyn mukaan tiukimmin kiinni hankintalain määräyksistä olla suosimatta omiaan. Näillä kilpailutuksissa niskan päällä ovat kansalliset yritykset.
Pohjanmaan maakunnissa vedetään keskimääräisesti kotiinpäin. Seinäjoki ja Vaasa reilun 50% varmuudella, mutta Kokkola ohjaa hyvällä suunnittelulla yli 60% kilpailuista kotikentälle.
– Totta kai pyritään koko ajan hankinnan kehittämisessä huomioimaan elinkeinopoliittiset tavoitteet, eli paikalliset yritykset. Tulos on myönteinen ja tähän pyritään jatkuvasti, kertoo Kokkolan hankintapäällikkö Antti Tieva.
Tiukat määräykset
Hankintalaki säätelee varsin tiukasti kuntien hankintoja. Lain mukaan kaikki 30 000 euroa suuremmat tavara- ja palveluhankinnat sekä suunnittelukilpailut ja palveluiden käyttöoikeussopimukset on kilpailutettava.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kynnysarvot ovat korkeammat, 100 000 euroa. Rakennusurakat, jotka ovat yli 150 000 euroa on kilpailutettava.
Hankintalaissa on lisäksi määräyksiä, jotka rajoittavat kuntien ja yritysten välistä kanssakäymistä hankintaa ja tarjouspyyntöä valmisteltaessa. Tästä huolimatta kunnat käyttävät monia rehellisiä tapoja saadakseen tahtomansa tuloksen kilpailutuksistaan.
Konstit ovat monet
Omien yritysten suosimiseksi kunnat suunnittelevat hankintansa siten, ettei niistä tule oman kunnan yrityksille liian suuria kokonaisuuksia. Pääkaupunkiseudulla löytyy isoja toimijoita, mutta muualla maakuntien keskuksissa ne ovat vähemmässä.
Ylen haastattelemat Kokkolan ja Vaasan hankintoja johtavat virkamiehet kertovat, että hankintoja pilkotaan osiin, jotta kotikunnan yritykset pääsevät mukaan kilpailuun. Samalla hankkeiden kiinnostavuus kunnan ulkopuolella heikkenee.
– Esimerkiksi meillä Kokkolassa oli syksyllä iso elintarvikehankinta ja se toteutettiin neljällä eri tarjouspyynnöllä, kertoo hankintapäällikkö Antti Tieva.
Lisäksi käytetään puitesopimuksia ja palveluseteleitä suurten hankintojen tai palvelujen toteuttamiseen. Niiden avulla hankinta onnistuu monen paikallisen yrityksen yhteisvoimin.
Kunnat käyvät myös markkinavuoropuhelua yritysten kanssa ennen hankintaansa. Siinä kartoitetaan, mitä kotikunnan yrityksillä on tarjolla ja mitkä vastaavat parhaiten kunnan tarvetta. Samalla määritellään tarjouksen sisältöä siten, että saadaan lainmukainen kilpailutus aikaiseksi.
Suurissa massahankinnoissa kunnat tekevät yhteistyötä. Suurten erien hankkija kunnille on Kuntaliiton Kuntahankinnat. Se tekee toimittajien kanssa puitesopimuksia, joita kunnat voivat hyödyntää. Näistäkin irrottaudutaan, jos se on oman kunnan yrityksille eduksi.
– Meillä Vaasassa on käytetty tätä menetelmää. Mikäli on paikallisia toimittajia hankintaan, niin silloin emme käytäkään Kuntahankintojen sopimusta, vaan kilpailutamme itse, sanoo Vaasan hankintajohtaja Heidi Hirsimäki.
Kotiinpäinveto helpottuu
Hankintalakia ollaan uudistamassa. Merkittävintä on kilpailutukseen pakottavien kynnysarvojen reilu korottaminen. Tähän muutokseen kunnissa ollaan tyytyväisiä.
Muutoksen myötä tavaroiden ja palvelujen kynnysarvo kaksinkertaistuu 60 000 euroon. Sosiaali- ja terveyspalvelut on kilpailutettava mikäli ne nousevat yli 300 000 euron.
Valmisteilla oleva hankintalaki antaa kunnille lisäksi nykyistä väljemmät mahdollisuudet käydä yritysten kanssa vuoropuhelua myös tarjouksen jättämisen jälkeen. Tämäkin muutos otetaan kunnissa myönteisesti vastaan.
– Tarjousten pilkuntarkka muotoilu niin, että kaikki ymmärtää sen kerralla samalla tavalla, on vaikeaa. Nyt on tulossa lisää neuvotteluvaraa tarjouspyynnön jättämisen jälkeenkin, sanoo Vaasan hankintajohtaja Heidi Hirsimäki.
Artikkelia korjattu klo 9:06: Tavaroiden ja palveluiden kynnysarvo kaksinkertaistuu, ei kolminkertaistu.
Artikkelia korjattu 3.12. klo 15:10: Lahden tiedot kilpailutusten jakautumisesta lähialueelle olivat väärin. Omalle talousalueelle valikoitui 37% kilpailutuksista, ei 68%.
