Kysyimme lukijoilta, tietävätkö nämä, että logolla kirjaillun käsityön myyminen voi olla laitonta. Suuri osa lukijoista ihmettelee, kuinka hakoteillä ihmiset ovat tekijänoikeus- ja tavaramerkkiasioista, kun taas toisten mielestä yritysten logojen ja tuotemerkkien neulominen käsitöihin on yrityksille ilmaista mainosta.
Omaan käyttöön tai läheisilleen saa neuloa lahjaksi mitä tahansa. Jos raha liikkuu, logon tai tuotemerkin kirjomiseksi käsityöhön on oltava oikeuksien omistajan lupa.
Varsinkin Facebookin käsityöryhmissä luvattomia sukkia myydään paljon.
– Nyt ollaan jännän äärellä. Meillä on käsissämme suorastaan villasukkaskandaali! Oikea villasukkagate! kirjoittaa nimimerkki Sukka.
– Mikäpä tässä maassa ei nykyään olisi laitonta... Hohhoijaa sanoo.
– Siis, eihän tätä kukaan ansaitakseen pysty tekemään. Hyvässä lykyssä niistä voi aineiden hinnan saada kasaan. Mutta kaikkea pitää kateellisten kaivella, kun itsellä ei ole järkevää tekemistä, Kokeiltu on pohtii.
Moni lukijoista ihmettelee, mitä haittaa tuotemerkkien neulomisesta myytäviin käsitöihin voi olla.
– Yritykselle on parasta mainosta, jos joku haluaa vapaaehtoisesti levittää yrityksen tuotemerkkiä ja vielä pukeutua siihen. Sellaiseen mainokseen pystyy vain harva yritys. Jos joku moderni yritys sellaiseen puuttuisi, he potkisivat itseään nilkkaan, Meri sanoo.
– Enemmän voisi tosiaan ihmetellä, miksi ihmiset jaksavat mainostaa jonkun firman tuotetta käsityössään ja miksei makeisyritys ei ole onnesta soikeana, kun saa positiivista mainosta brändilleen? Otetaanko seuraavaksi vaikka itsetehdyt, silitetyt ja ommellut karkkipaperipussukat syyniin? _Asiakas _sanoo.
"Yllättää, etteivät ihmiset tiedä tekijänsuojalaista mitään"
Nimimerkki Artesaani pohtii, millä todennäköisyydellä piraattivillasukista saisi syytteen – vai käydäänkö keskustelua enemmän periaatteen tasolla.
Yritykselle on parasta mainosta, jos joku haluaa vapaaehtoisesti levittää yrityksen tuotemerkkiä ja vielä pukeutua siihen.
Meri
– Kuinka lähellä rikosta tässä ollaan todellisuudessa? Logot on piirretty millintarkasti ja niissä käytetyt värisävytkin määritelty. Jos joku mukailee tuotemerkin kuviota aivan muussa yhteydessä (esim. karkkikuva sukassa) saisiko edes sadan sukkaparin myynnistä kestävää syytettä. Tuskin.
– Käsityöläinen joka tästä "harrastelijoiden" myynnistä on huolissaan, voisi käyttää energiansa oman tuotantonsa pohtimiseen – jos harrastelijan kettusukka myy paremmin kuin ammattilaisen tuote, voisi olla syytä tarkistaa omien tuotteidensa kiinnostavuus ja kohderyhmät yms. hän jatkaa.
Suuri joukko lukijoista näkee kuitenkin ilmiön toisen puolen. Monien mielestä on outoa, ettei tuotemerkin haltijan oikeuksia haluta kunnioittaa.
– Vähän yllättää, etteivät ihmiset tiedä tekijänsuojalaista mitään. Tai eivät välitä. Toisaalta itsekin opin jotain uutta, kun olen olettanut lait vieläkin tiukemmiksi. Luulin, ettei sekään ole ihan laillista, jos kudon itselleni puseron, jossa on Muumipeikon kuva, ja pidän sitä vain ihan itse. Nähtävästi se onkin sallittua, nimimerkki Ylivarovainen pohtii.
Harrastaja ja käsityöammattilainen ovat eriarvoisessa asemassa
Osa käsityöharrastajista valmistaa melko huolettomasti myyntiin sellaisiakin neuletöitä, joissa esiintyy tunnettuja animaatiohahmoja tai tuttuja tuotemerkkejä. Ammatikseen käsityötuotteita tekevät kokevat joutuvansa eriarvoiseen asemaan, koska he noudattavat pelisääntöjä.
Otetaanko seuraavaksi vaikka itsetehdyt, silitetyt ja ommellut karkkipaperipussukat syyniin?
Nimimerkki Asiakas
– Kyse ei ole villasukista vaan ihmisten eriarvoiseen asemaan asettamisesta, ja tässä tapauksessa vielä ihmisen elinkeinosta, jotka nyt osa ihmisistä ahneudessaan haluaa viedä. Tietysti veroja maksamatta, Villasukka sanoo.
– Harrastelijan kettusukka myy paremmin kahdesta syystä. Ensinnäkin harrastelija ottaa itselleen alle euron tuntipalkan eikä maksa siitäkään veroja, jolloin hinta on murto-osan yrittäjän tuotteesta, yrittäjän kun täytyy elää työllään. Toiseksi harrastelija hyödyntää kettusukassa toisen yrittäjän tavaramerkkiä ja nostaa tuotteen kiinnostavuutta jonkun toisen tekemällä työllä, _Tekstiilisuunnittelija _kirjoittaa.
– Esimerkiksi Fazer on käyttänyt aika paljon resursseja kettulogon luomiseen ja siihen liittyvien mielikuvien rakentamiseen ja ylläpitoon. Harrastaja vie nämä kaikki korvauksetta, mikä todellakin asettaa yrittäjän eriarvoiseen asemaan.
Vähän yllättää, etteivät ihmiset tiedä tekijänsuojalaeista mitään.
Nimimerkki Ylivarovainen
Nimimerkki Huomaavaisuutta lisää, ettei somen käsitöiden myyntiryhmiä selaava välttämättä tiedä, kenellä on lupa valmistaa käsitöitä, joissa esiintyy tunnetun tuotteen tai hahmon kuva.
– Fazerit ja Fiskarsit ovat saattaneet tehdä sopimuksen niiden henkilöiden kanssa, jotka käyttävät heidän tuotteitaan tai valmistavat niitä muistuttavia tuotteita. Sitä ei voi tavallinen kansalainen tietää eikä tarvitsekaan. Eivät nuo yritykset kuitenkaan tietämättömiä ole siitä, että kuvioita ja tuotteita on myynnissä jollain toisella. Oleellista onkin pitää huoli, ettei itse ainakaan luvatta käytä toisten omistamia oikeuksia. Kuvion ei tarvitse olla millitarkasti samanlainen, riittää että se on tunnistettavissa vastaavanlaiseksi niin, että sekaannus aiheutuu.
Nimimerkki Kevät on ihanaa aikaa toivoo, ettei rikkomuksia katsottaisi läpi sormien.
– Tuotemerkkivarkaudet ja -väärennökset ovat maailmanlaajuisesti iso bisnes. Oli sitten kyse vaatteista, lääkkeistä tai auton varaosista. Kuvioidut villasukat saattavat vaikuttaa pieneltä jutulta, mutta kyseessä on sama asia vain hyvin paljon pienemmässä mittakaavassa. Monilla suomalaisilla on mielestään kovin korkea moraali ja pilkuntarkkoihin lakipykäliin vedotaan helposti. Käytännössä omalla kohdalla asioista kuitenkin joustetaan helposti ja jopa vaaditaan oikeutta käyttää harmaata taloutta. Onko kyse perspektiiviharhasta, lähellä kieltäydytään näkemästä ongelmaa?
Oleellista onkin pitää huoli, ettei itse ainakaan luvatta käytä toisten omistamia oikeuksia.
Nimimerkki Huomaavaisuutta
Vaneriset sarjakuvahahmot ja pimeä kakkubisnes ihmetyttävät myös
Piraattivillasukat saavat lukijat pohtimaan, mitä muuta lain harmaalla alueella tehdään. Monelta löytyy esimerkkejä.
– Täällä meidänkin pitäjässä eräs henkilö käyttää monia sarjakuvahahmoja vaneritöissään ja myy niitä sitten ihan julkisesti. En todellakaan usko, että on hakenut tekijänoikeuksia kyseisiltä yhtiöiltä, tuskin edes irtoaisi. Mahtaako maksaa verojakaan bisneksestään. Ei se oikein ole, sen takia on patentit ja tekijänoikeudet, nimimerkki _Saiskos olla Tikua ja Takua _sanoo.
Useampi lukija kertoo panneensa merkille, että käsityöharrastajien lisäksi kotileipureiden pyörittämä kakkubisnes herättää epäilyksiä.
Tuotemerkkivarkaudet ja -väärennökset ovat maailmanlaajuisesti iso bisnes.
Nimimerkki Kevät on ihanaa aikaa
– Asia on sama mikä ilmiönä on räjähdysmäisesti kasvaneena myös pimeästi toimivien harrasteleipurien osalta. Toiminta ei ole vähäistä vaan se tehdään, minkä "asiakas" pyytää, surutta. Varsinkin suositut lasten mieleen olevat hahmot, niitä myydään asiakkaille ja julkaistaan kuvia leivontaharrastelijaryhmissä mm. Facebookissa. Tekijänoikeuksista ja lisensseistä ei välitetä, vaikka aihe on ollut esillä. Näitä toimijoita on runsaasti ympäri Suomea nimimerkki Ristiriitaista sanoo.
Nimimerkki _Mudiili _huomauttaa, että tekijänoikeusasioita voisi kukin ajatella omalle kohdalleen ja miettiä sitten, tuntuisiko luvaton lainaaminen sopivalta.
– Olisiko se sinusta pikkujuttu ja olankohautuksen arvoinen asia, jos olisit itse vaivalla suunnitellut ja vaikka piirtänyt jonkun kuvan, ja yllätykseksi huomaat, että joku tuntematon ilman lupaasi on matkinut eli kopioinut kuvaasi ja myy eteenpäin, eli tekee rahaa sinun kustannuksellasi?