Helsingissä tapahtuu vuosittain noin 300 seksuaalirikosta, joista moni on yhden ja saman henkilön tekemiä. Poliisin mukaan kaikista seksuaalirikoksista arviolta 20 – 30 prosenttia on ulkomaalaisten tekemiä.
Valtaosa tänä vuonna poliisin tietoon tulleista tuntemattomien tekemistä raiskauksista on Helsingin poliisin mukaan ulkomaalaisten tekemiä. Tekijöiden joukossa on myös muualta Euroopasta tulleita.
– Lyhyen ajan sisällä niin sanotuissa puskaraiskauksissa on selvä piikki, kertoo Helsingin poliisin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki poliisin keskiviikkona järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
Tuntemattomien tekemät raiskaukset ovat Helsingissä keskittyneet pääradan varrelle. Uhrin seuraan on liitytty esimerkiksi junassa, mutta myös muissa yhteyksissä. Poliisi pohtiikin nyt turvallisuutta yhdessä VR:n kanssa.
Seksuaalinen häirintä ensiaskel raiskaukseen
Helsingin poliisin seksuaalirikosjaoksessa on vuoden 2015 elokuusta lähtien ollut tutkittavana kymmenkunta juttua, joissa turvapaikanhakijat ovat epäiltyinä. Osassa jutuista ei kuitenkaan ole syytä epäillä rikosta.
Rikoksena tutkittavissa jutuissa on erilaisia rikosnimikkeitä; törkeä raiskaus, raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja seksuaalinen ahdistelu.
Kaikki raiskaukset tai seksuaalisen häirinnän kokemukset eivät tule poliisin tietoon, koska uhri ei aina halua tehdä asiasta ilmoitusta. Poliisin mukaan seksuaalisen häirintään, kuten huuteluun tai kopelointiin syyllistynyt on myöhemmin voinut raiskata.
– Seksuaalisessa häirinnässä on nollatoleranssi, painottaa Helsingin poliisin poliisipäällikkö Lasse Aapio tiedotustilaisuudessa.
Poliisi arvioi, että ulkomaalaisten epäiltyjen jutuissa näkyvät osittain kulttuurierot ja naisen erilainen yhteiskunnallinen asema eri kulttuureissa.
Rikoksen tekijöiden turvapaikkastatus julkiseksi?
Tilastointi koskien turvapaikanhakijoiden tekemäksi epäiltyjä rikoksia on ollut haastavaa, koska turvapaikkastatuksen on saanut merkitä ilmoituksiin vasta marraskuun alusta lähtien. Helsingin poliisi on pitänyt yllä omaa tilannekuvaa.
Rikoksesta epäillyn turvapaikkastatus on lain mukaan salassa pidettävää tietoa, jota poliisi ei yksittäisissä rikoksissa kerro julkisuuteen.
– Tätä on arvioitava uudestaan, pohtii Aapio.
– Kun teko on veres ja tekijä otettu kiinni, taustan kertominen on julkisuuslain vastaista. Kun tekijää etsitään, tuntomerkkien ja muun muassa kansallisuuden tai taustan valottaminen voi olla perusteltua, poliisin viestintäjohtaja Juha Hakola arvioi.
Keskinäiset nujakoinnit työllistävät eniten
Eniten poliisia työllistävät turvapaikanhakijoiden suhteen vastaanottokeskuksissa tapahtuvat levottomuudet. Vastaanottokeskuksissa hälytystehtäviä on ollut useita viikossa. Yleensä niissä on kyse asukkaiden keskinäisestä nujakoinnista tai näpistyksistä.
– Muutama tehtävä on koskenut myös perheen sisäisiä väkivallantekoja. Poliisi menee paikalle työturvallisuussyistä aina vähintään kahden partion voimin ja arvioi aina tarpeen tilanteen mukaan, Aapio toteaa.
Helsingin poliisi koordinoi valtakunnallisesti "maastapoistamistehtäviä". Noin 800 turvapaikanhakijaa on poistettu Suomesta tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautukset alkavat käytännössä vuonna 2017, koska hakemusten käsittely vie aikaa.
– Suosittelemme vapaaehtoista maastapoistumista ennemmin kuin pakkopalautuksia, sanoo Aapio.
Kaikkiaan Suomessa on marraskuun lopun tietojen mukaan 30 565 turvapaikanhakijaa, joista Helsingissä oleilee 6 234 henkilöä. Helsingin osuus kaikista hakijoista on 20 prosenttia. Tällä hetkellä päätös on tehty 5 695 turvapaikanhakijasta, joista myönteisiä päätöksiä on 1 526. Päätöstä odottaa siis noin 26 000 hakijaa.
Juttua muokattu 4.12. aiemmin kerrottiin virheellisesti, että kaikki tuntemattomien tekemät raiskaukset on ulkomaalaisten tekemiä, valtaosa on.