Pitkään sokeudesta kärsinyt saksalaisnainen on saanut yllättävällä tavalla näkönsä takaisin, kertoo The Washington Post -lehti.
Nainen oli nuoruudessaan joutunut traumaattiseen onnettomuuteen, jonka seurauksena hän menetti vähitellen näkönsä. Lääkärit diagnosoivat sokeuden johtuneen aivovammasta. Nainen oli saanut avukseen opaskoiran ja vähitellen tottunut elämään pimeydessä.
Nainen kärsi myös muista terveysongelmista. Hänellä oli muun muassa kymmenen eri persoonallisuutta, jotka ottivat vuoroin vallan. Heidän ikänsä, sukupuolensa ja luonteensa erosivat toisistaan. Osa heistä puhui saksaa, osa englantia ja eräät molempia kieliä.
Näkökyky palautui ensin yhdelle persoonalle
Dissosiaatio- eli monipersoonallisuushäiriön takia nainen oli hakeutunut hoitoon, jolloin hänen näkönsä oli yllättäen palannut. Ei tosin yli kolmekymppisenä saksalaisnaisena, joka hän oikeasti oli, vaan teinipoikana, jollaiseksi hän aika ajoin tuli.
Nainen oli viettänyt neljä vuotta psykoterapiassa ja erään hoitokerran jälkeen oli tapahtunut kummia: hän pystyi lukemaan lehden kannessa olleen sanan. Tätä ennen nainen ei ollut lukenut yli 15 vuoteen.
Kuukausia kestäneen terapian aikana kaikki hänen personallisuutensa kahta lukuunottamatta saivat näkökykynsä takaisin. Naisen persoonallisuuden vaihtuessa hänen näkökykynsä joko katosi tai palasi uudelleen.
Sokeuden taustalla psykologisia ongelmia
Häntä hoitaneet lääkärit kertovat B.T.-nimellä esitellyn naisen tapauksesta PsyCh Journal -julkaisussa. Lääkäreiden mukaan naisen sokeus ei johtunut nuorena saadusta aivovammasta vaan pikemminkin psykologisista ongelmista.
Psykologit Hans Strasburger ja Bruno Waldvogel perehtyivät B.T.:n onnettomuuden jälkeen tehtyyn diagnoosiin, josta selvisi, että hänelle oli tehty useita erilaisia näkötestejä, jotka kaikki kertoivat ilmeisestä sokeudesta.
Etsiessään selitystä erikoiselle tapahtumasarjalle, lääkärit tekivät hänelle muun muassa EEG-testin. Kun nainen oli kahdessa sokeassa persoonallisuudessaan, ei aivoihin tullut lainkaan visuaalisia ärsykkeitä, vaikka hänen silmänsä olivat auki.
Strasburger ja Waldvogel päätyivät arvioon, että B.T.:n sokeus oli laadultaan psykogeneettistä. B.T.:lle oli tapahtunut mahdollisesti onnettomuuden yhteydessä jotain, johon hänen elimistönsä reagoi näkökyvyn menettämisellä.
Tutkijoiden mukaan tämä ei ole aivan tavatonta. Esimerkiksi silmiä siristettäessä silmät voivat nähdä kaksi hieman toisistaan poikkeavaa kuvaa. Tuolloin aivot korjaavat tilannetta poistamalla toisen kuvan.