Skotlantilaiselta Skyen saarelta on löydetty satoja jurakaudella eläneiden sauropodien jälkiä, jotka tutkijoiden mukaan osoittavat maaeläiminä pidettyjen dinosaurusten viihtyneen myös vedessä. Löydöstä kertoivat (siirryt toiseen palveluun) Edinburghin yliopiston tutkijat.
– Tässä laguunissa liikuskeli selvästi paljon sauropodeja. Ne olivat kotonaan, ne menestyivät. Kun katsoo kaoottista jälkien sekamelskaa, se näyttää tanssilattialta, kuin dinosaurusten diskolta, tutkimusta johtanut Edinburghin yliopiston paleontologi Steve Brusatte kertoi uutistoimisto Reutersille.
Sauropodit olivat nelijalkaisia kasvinsyöjiä, joilla oli pitkät kaulat, pitkät hännät, pylväsmäiset jalat ja valtavat vartalot. Suurimmat koskaan eläneet maaeläimet kuuluvat sauropodeihin.
On epäselvää, mitkä lajit tömistelivät Skyen saarella keskijurakaudella noin 170 miljoonaa vuotta sitten, mutta Brusatte arvioi eläinten olleen noin 15-metrisiä ja painaneen 15–20 tonnia.
Brontosaurusten varhaisia serkkuja?
Skyen sauropodit olivat suhteellisen primitiivisiä, ehkäpä "kuuluisien lajien kuten diplodocusin ja brontosauruksen aikaisempia serkkuja tai esi-isiä", Brusatte sanoi Reutersille.
Brusatten mukaan tutkijat olettivat vuosikymmeniä sitten, että sauropodien oli pakko elää soilla, koska ne eivät olisi muuten pystyneet kannattelemaan valtavaa painoaan. 1970-luvulla ajatus hylättiin, kun huomattiin, että sauropodien luuston rakenne osoittaa niiden sopeutuneen varsin hyvin elämään maalla.
Vastalöydetyistä jalanjäljistä ja muista uusista löydöksistä voi Brusatten mukaan päätellä, että sauropodit viettivät aikaansa myös vedessä, vaikka ne olivatkin ennemmin maa- kuin vesieläimiä.
Löydön merkitystä lisää tutkijoiden mukaan se, että keskijurakaudelta peräisin olevat fossiilit ovat erittäin harvinaisia. Karuista kallioistaan tunnettu Skyen saari on yksi harvoista paikoista, mistä niitä on löydetty.
Tutkimus on julkaistu Scottish Journal of Geologyssä (siirryt toiseen palveluun).