Ravintolat käyvät ihmisten vapaa-ajasta tiukkaa kilpailua kodin, työelämän ja monipuolisten harrastusten kanssa. Nykyisin keskikokoisen kaupungin vilkkain pikkujoulupaikka voi olla iso ravintolakokonaisuus, josta löytyy baari, yökerho ja karaokepuoli. Ravintolat, joissa on kaikille kaikkea, eivät tulevaisuudessa välttämättä menesty, sillä asiakkaat vaativat räätälöidympää palvelua.
Ravintoloihin ei mennä enää vain juhlimaan alkoholin siivittämänä. Osuuskauppa Suur-Savon majoitus- ja ravitsemuskaupan toimialajohtaja Kai Nurmi kertoo, että suurimmissa kasvukeskuksissa on nähtävissä, että ihmiset käyvät ravintoloissa useamman kerran viikossa.
– Nautitaan laadukkaampia juomia yksi tai kaksi. Ei niinkään humaltumistarkoituksessa vaan seurustelun takia.
Matkailu- ja Ravintolapalveluiden (MaRa) etujärjestön mukaan pikkujoulukaudella alkoholin myynti lisääntyy ravintoloissa jopa 10–15 prosenttia tavanomaiseen verrattuna. Kokonaisuudessaan alkoholin anniskelumyynti kuitenkin laski vuonna 2014 lähes viisi prosenttia. Suunta on ollut laskeva jo vuosia. Ravintolat, jotka nojaavat vain alkoholin myyntiin ovat ongelmissa.
Tulevaisuudessa menestyy ravintola, johon voi mennä rentoutumaan suoraan töiden tai opiskelujen jälkeen. Kiireinen elämänrytmi taltutetaan ravintolassa ennen kotiin paluuta.
– Rauhoittumista. Istutaan alas työkaverin tai ystävän kanssa. Vasta sen jälkeen mennään takaisin siihen normaaliin arkeen. Otetaan pieniä levähdyspausseja, kuvailee toimialajohtaja Kai Nurmi.
Piiloon arjelta
Joensuussa neljä ravintolaa omistava ravintoloitsija Petri Heikkinen kertoo, että asiakkaat viihtyvät nykyisin enemmän pienissä ravintoloissa. Suuri sali, jossa on kirkkaat valot eivät houkuttele asiakkaita.
– Yliopisto-opiskelijat tulevat ravintolaan opintojen jälkeen. Ottavat kahvia, teetä tai jonkun erikoisoluen. Tekevät samalla tehtäviä ja keskustelevat opinnoista. Asiakkaat etsivät sellaisia piilopaikkoja, kuvailee ravintoloitsija Heikkinen.
Jos Suomessa etsitään vielä piilopaikkoja, niin Euroopassa ravintolaan uskaltaudutaan rohkeammin myös yksin. Nurmi kertoo, että eurooppalaisissa kaupungeissa ravintoloissa on suuria pöytiä, joihin kokoontuu tuntemattomia ihmisiä viettämään aikaa yhdessä.
– Pöytään tulee seuraksi tuikituntemattomia ihmisiä. Ehkä tällainen leviää myös Suomeen, Nurmi pohtii.
Suomessa tuntemattomia yhdistää sentään karaoke. Nurmen ja Heikkisen mukaan laulaminen kiehtoo edelleen asiakkaita, mutta karaoken suosio ei ole enää kasvussa.
Koti on suurin kilpailija
Nurmen ja Heikkisen mukaan ravintoloitsijan suurin kilpailija on koti. Ihmiset laittavat mielellään ruokaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Jotta ravintoloitsijat voittaisivat kilpailun ihmisten vapaa-ajasta, niiden on tarjottava asiakkailleen jotain kotisohvaa ja -keittiötä erikoisempaa.
– Ihmiset hakevat arjen pieniä elämyksiä. Ne voivat olla vaikka uusia makuja, Osuuskauppa Suur-Savon majoitus- ja ravitsemuskaupan toimialajohtaja Kai Nurmi sanoo.
Joensuulainen ravintoloitsija Heikkinen kertoo, että asiakkaat ovat entistä tarkempia suupaloistaan. Mikä tahansa ruoka ei kelpaa ja ruokatrendien seuraaminen on yhä haasteellisempaa.
– Nyt on tällainen trendi päällä ja tässä kuussa on tällainen dietti minulla, kuvailee Heikkinen leikkisästi ailahtelevaisia asiakkaita.
Ravintola-alan ammattilaiset eivät näe nettiä tai sosiaalista mediaa kilpailijoina. Some seuraa asiakkaiden mukana taskussa ravintoloihin. Nurmen mukaan treffisovellus Tinder on voinut jopa pelastaa ravintoloita, sillä niihin voi sopia tapaamisia.
Maran ennusteen mukaan kuluva pikkujoulukausi sujuu hieman edellistä paremmin. Ennusteen mukaan reilu 40 prosenttia yrityksistä arvioi myynnin kasvavan ja 25 prosenttia arvioi myynnin pysyvän ennallaan.