Millainen on turvapaikanhakijan tavallinen päivä vastaanottokeskuksessa?
Kysymys on askarruttanut monia suomalaisia, onhan Suomeen saapunut kuluvan vuoden aikana jo yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Monet heistä viettävät päivänsä turvapaikanhakijoille tarkoitetuissa vastaanottokeskuksissa – mutta miten?
Kysymykseen vastaa Suomen Punaisen Ristin Oulun-piirin hallintojohtaja Ari Haaranen. Hän vastaa työssään SPR:n ylläpitämistä vastaanottokeskuksista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla ja huomauttaa, että päivän kulku riippuu usein siitä, millaisesta yksiköstä ja minkäikäisistä ihmisistä on kyse.
Kello lyö kahdeksan, aamu alkaa
SPR:n Oulun-piirin vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijan päivä alkaa kello kahdeksan–yhdeksän kieppeillä, Haaranen sanoo. Asukkaille on tarjolla aamupala, sellaisissa vastaanottokeskuksissa, joissa on koulua käyviä lapsia, se saatetaan hänen mukaansa tarjota tätä aiemminkin.
Lapset menevät normaalisti kouluun, niin kuin suomalaistenkin lapset. Perheet heräävät sen mukaan.
Ari Haaranen
– Lapset menevätnormaalisti kouluun, niin kuin suomalaistenkin lapset. Perheet heräävät sen mukaan, Haaranen selittää.
Aamiaisen jälkeen vuorossa on suomen kielen opetusta. Kieliopintoja järjestetään arkipäivisin eli maanantaista perjantaihin. Yksittäisellä turvapaikanhakijalla opintoja ei ole päivittäin. Niitä voi olla esimerkiksi kahtena päivänä viikossa, Haaranen toteaa.
– Jos taas on sellainen laitos, jossa on vaikkapa siivoustoimintaa, ihmisillä on määrätyt siivousvuorot, jotka heidän on hoidettava. Vuorot ovat kiertäviä, hän valottaa päivän kulkua.
Maahanmuuttovirasto: Turvapaikanhakijalle tarjottava neljä ateriaa
Lounas – senkin tarjoilu vaihtelee keskuksittain, SPR:n Haaranen sanoo.
Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto kertoo Ylelle sähköpostitse, että kussakin vastaanottokeskuksessa on omat rutiininsa eikä virasto ole määritellyt kuin lähinnä sen, montako ateriaa turvapaikanhakijalle on tarjottava. Hänen mukaansa aterioita on yhteensä neljä eli aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala.
Vastaanottokeskukset sopivat ruoka-aikansa itse, Kautto toteaa. Esimerkiksi lounas on kuitenkin tarjottava niin sanottuun normaaliin lounasaikaan.
Oulun piirin vastaanottokeskuksissa tämä tarkoittaa puoltapäivää, kello kolmeatoistakin, Ari Haaranen kertoo.
– Päivällinen on kello kuuden maissa. Voi olla, että sen yhteydessä annetaan ruokapussi, jossa voi vaikkapa olla hedelmää tai jugurttia ja jonka ihminen voi syödä iltapalaksi omassa huoneessaan.
Millaisia aktiviteetteja keskuksissa on tarjolla?
Jokainen turvapaikanhakija käy säännöllisesti erilaisissa infoissa, Haaranen sanoo.
Tosiasia on, että monesti näillä ihmisillä saisi olla enemmänkin tekemistä. Sitähän ihmiset monesti kaipaavat, mielekästä tekemistä.
Ari Haaranen
– On infoja, joissa käydään sääntöjä läpi. On sosiaalityöntekijäinfoja, terveydenhoitajainfoja, laki-infoja. Ne pyörivät keskuksissa viikoittain ja muodostavat yhden tekijän, joka rytmittää keskuksen arkea.
Näiden infojen lisäksi turvapaikanhakijoille on tarjolla erilaista harrastustoimintaa.
– Punttisalia, jalkapalloa, muuta tällaista, Haaranen luettelee ja jatkaa:
– Tosiasia on, että monesti näillä ihmisillä saisi olla enemmänkin tekemistä. Sitähän ihmiset monesti kaipaavat, mielekästä tekemistä.
Kello on kymmenen – päivä päättyy
Monissa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa päivä päättyy iltakymmenen–yhdentoista aikoihin, Haaranen kertoo.
Voi käydä niin, että illat venyvät pitkiksi ja aamulla nukuttaisiin mielellään pitkään.
Ari Haaranen
– Jos on kyse lapsiperheistä, pyrimme siihen, että hiljaisuus alkaisi viimeistään kello kymmenen maissa, jotta lapset jaksaisivat lähteä kouluunkin.
– Muissa keskuksissa pyrimme siihen, että elämä alkaa hiljetä kymmeneltä–yhdeltätoista. Näin ne, joiden on noustava aikaisin ylös, saavat kunnon yöunet.
Haaranen toteaa, että illat saattavat venähtää myöhäisiksi, jos selvää päivärytmiä, kuten opintotoimintaa, ei ole.
– Silloin voi käydä niin, että illat venyvät pitkiksi ja aamulla nukuttaisiin mielellään pitkään.
Haaranen huomauttaa, että sellaisissa hajasijoituskeskuksissa, joissa turvapaikanhakijoiden asuminen tapahtuu vuokra-asunnoissa, asuminen muistuttaa normaalia asumista: Perheiden päivärytmit määrittyvät heidän omien tarpeidensa ja kiinnostustensa mukaan. He voivat osallistua vaikkapa asukastoimintaan, käyttää taloyhtiön saunavuoroja ja kyläillä suomalaisten naapureidensa luona.
