Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Kaija-papukaijan lempiruoka on karjalanpaisti perunamuusilla - 46-vuotias lintu asuu Haminassa

Siniotsa-amatsoni Kaija muutti Haminaan vuonna 1971. Merenkulkijaisä toi papukaijan laivassa Etelä-Amerikasta ensin Kotkaan ja sieltä autolla Haminaan Nordlinin perheen lemmikiksi. Jorma Nordlin oli tuolloin kolmevuotias.

Vihreänkeltainen papukaija istuu häkkinsä päällä. Sillä on kynsissään keltainen muovilapio.
46-vuotias siniotsa-amatsoni Kaija on asunut yli 25 vuotta lemmikkieläinkaupassa Haminassa. Kuva: Kirsi Partanen / Yle
Kirsi Partanen
Avaa Yle-sovelluksessa

Haminalaisessa lemmikkieläinkaupassa asuu 46-vuotias papukaija Kaija. Aiemmin se on elänyt kahdessa yksityiskodissa Haminassa. 

–Olimme viisilapsinen perhe, ja meillä oli aika hulinaa. Se ei ollut papukaijalle kaikkein helpoin ympäristö. Iso lintu puri minua joskus kipeästi sormeen, muistaa Jorma Nordlin. Hän toivoo, että lintu olisi iän myötä rauhoittunut.

Kaija on puhuva lintu

–Sen ensimmäinen sana oli terve. Se osasi sanoa myös "pojat puurolle" . Kirosanoja se ei koskaan oppinut, vaikka jotkut yrittivät niitä opettaa. Uusi kodinhoitaja meinasi hypätä kattoon, kun Kaija kiljaisi "terve" lähellä hänen korvaansa, kertoo Jorma Nordlin. Lintu asui perheessä kymmenisen vuotta. Se vieraili  tuona aikana Jorman sisaren mukana koulussa, jossa se jutteli lapsille.

Lintu leikki lasten kanssa

Kaija sai lentää välillä asunnossa vapaana, mutta yöt se nukkui häkissään. Keväällä ja kesällä se ulkoili siinä myös parvekkeella.  Lintu oppi viheltämään ja  huijaamaan perheen koiran luokseen. Se söi välillä lasten käsistä, mutta sen vahvaa nokkaa piti varoa. 

–Kaija pystyi katkaisemaan nokallaan muovisen lelusotilaan palasiksi. Eräänä jouluna se lensi joulukuuseen ja söi siellä kuusenkoristeena olleet karkit.  Joskus se lensi pääni päälle istumaan ja leyhytteli siinä siipiään. Se osasi ottaa ruokakuppinsa nokkaansa ja helisyttää sitä häkin kaltereihin. Samalla se huusi, "Ruokaa, ruokaa." Välillä se teki saman juomakupillaan ja sanoi,"Kaijalle ruokaryyppy." Se ymmärsi jollain tavalla sanojen merkityksen, muistelee Jorma Nordlin. Hän ei ole tavannut Kaijaa pitkään aikaan, mutta aikoo matkustaa Haminaan linnun 50-vuotispäiville. Kaija muutti  Nordlineilta yksinasuvan rouvan kotiin, jossa se oppi paljon uusia sanoja. Sieltä sen matka jatkui eläinkauppaan, kun rouva ei enää jaksanut hoitaa lintua.

Kaija on asunut yli neljännesvuosisadan eläinkaupassa

Lintu istuu häkkinsä katolla ja pitelee pientä keltaista muovilapiota. Papukaija elää siemenillä ja vedellä, mutta sen herkkua on  linnun vakituisen hoitajan Jaana Mattilan tekemä karjalanpaisti perunamuusilla.

- Kaija  on edelleen hyvässä kunnossa.  Toivon, että se elää vielä ainakin 10 - 15 vuotta. Lintu saa olla koko päivän täällä vapaana ja välillä häkin ovi on yönkin avoinna. Papukaija ei lennä kaupassa, koska sen siivet eivät taida kantaa näin pienessä tilassa, arvelee Sirpa Hakuli. Ulos se ei pääse, sillä vapaana lentävä papukaija joutuisi todennäköisesti lokkien ja varisten jahtaamaksi. Jotkut asiakkaat käyvät säännöllisesti  jopa viikoittain tervehtimässä Kaijaa.  Lintuun lapsina tutustuneet tuovat nyt omia lapsiaan sitä katsomaan.

Kaija puree ja kiljahtelee

– Linnun kynsiä lyhentäessä meidän pitää pukea monet hansikkaat päällekkäin, muuten saamme käsiin haavoja. Kaija on edelleen todella fiksu lintu ja ymmärtää puhetta. Mutta sillä  on  niin voimakas ääni. että naapurit saattaisivat kerrostalossa tykätä siitä kyttyrää, pohtii Sirpa Hakuli.

Suosittelemme