Ei ole muuttomiehelllä helppoa. Kun ensin kantaa 21 flyygeliä, voi lohduttautua sillä, että jäljellä on enää 20 pianoa, puhumattakaan muista soittimista.
Se, että tavaraa riittää, ei ole mikään ihme, sillä konservatoriossa työskentelee noin 100 henkilöä ja opiskelijoita on 1 100. Konservatorio saa käyttöönsä vastaremontoidun konserttisalin ja uudet opetustilat.
– Esimerkiksi konserttisali on remontoitu kauttaaltaan, vaikka se ei näy päälle. Tekniikka, ilmastointi ja valaistus on uusittu. Merkittäviä asioita, jotka vaikuttavat salin käyttömahdollisuuksiin. Uskomme, että tämän kokoiselle salille on edelleen kysyntää, vaikka Lahdessa onkin Sibeliustalo, sanoo konservatorion rehtori Eero Pulkkinen.
Lahden vanha konserttitalo opetustiloineen oli ollut remontin tarpeessa jo pitkään, kun talon remontti aloitettiin puolitoista vuotta sitten.
Vuonna 1954 valmistuneen rakennuksen entistä hotelliosaa laajennettiin ja se muutettiin asunnoiksi. Konservatorio saa konserttisalin lisäksi käyttöönsä tilat salin ympäriltä ja alapuolelta.
Konserttisalissa ehdittiin järjestää vaikka mitä tapahtumia, mutta se oli aina parhaimmillaan akustisen musiikin salina.
Eero Pulkkinen
– Sota-aikana Viipurista Lahteen muuttanut konservatorio oli aikoinaan talon alkuperäinen vuokralainen, ja on hienoa saada jatkaa toimintaa näin perinteikkäässä ympäristössä.
Nyrkkeilystä Hanoi Rocksiin
Vanha konserttisali oli aikoinaan lahtelaisten olohuone. Sibeliustalon valmistuminen siirsi suuren osan konserteista Vesijärven rantaan.
– Konserttisalissa ehdittiin järjestää vaikka mitä tapahtumia, mutta se oli aina parhaimmillaan akustisen musiikin salina, ja on edelleen akustiikaltaan loistava, kehuu Pulkkinen.
Salissa on vuosien saatossa nähty monenkirjava joukko esiintyjiä, muun muassa kaikki Suomen eturivin iskelmälaulajat, rock-bändeistä esimerkiksi Hanoi Rocks ja suuri osa Rockin SM-kisoihin osallistuneista esiintyjistä. Lavalle on aikoinaan rakennettu jopa nyrkkeilykehä ja salia käytettiin alkuaikoina myös elokuvateatterina.
Monikäyttöisyyttä 50-luvun malliin
Konserttisalin monikäyttöisyyden lisäksi koko rakennus on osoittanut muuntautumiskykynsä käyttötarkoituksesta toiseen, sillä harva enää nykyään muistaa, että se rakennettiin alun perin liiketiloiksi.
– Tästä puhuttiin aikoinaan malliesimerkkinä amerikkalaismallisesta rakentamisesta, jossa merkittävä osa rahoituksesta hankitaan vuokratuloina, selvittää Pulkkinen.
Tästä puhuttiin aikoinaan malliesimerkkinä amerikkalaismallisesta rakentamisesta.
Eero Pulkkinen
Rakennuksessa on edellä mainitun hotellin ja elokuvateatterin lisäksi ollut myös ravintola ja monia pieniä liiketiloja, mutta alun perin siinä sijaitsi Anttilan tavaratalo. Talossa on ollut myös keilarata.
Hotellitoiminta alkoi ajan mittaan hiipua, ja konservatorio valtasi hotellilta tiloja vähin erin kerros kerrallaan. 1970-luvun puoliväliin mennessä koko hotellitorni oli konservatorion käytössä.
Moni lahtelainen muistaa ehkä sen, että kaupunginkirjasto sijaitsi rakennuksen Hollolankadun puoleisessa osassa ennen varsinaisen kirjastotalon valmistumista Paavolaan.