Sukellusveneen etsimistä Itämerellä. Pommien jäljittämistä vainukoiran avulla Pariisissa. Ilmavalvontaa. Kaapattu matkustajalaiva Tallinnan aluevesillä.
Esimerkiksi tällaisiin EU:n sisäisiin operaatioihin suomalaisten sotilaiden olisi pakko osallistua, mikäli ulkoministeriön valmistelemaan lakiin kirjataan lisäkohta pakollisuudesta. Muutos koskisi konkreettisimmin rivisotilaita, jotka kentällä toimivissa taistelujoukoissa pääosin työskentelevät. Aliupseeriliiton jäsenistä velvoite koskisi noin 2400:tta sotilasta.
– Suhtaudun palveluksessa olevien velvollisuuteen hyvin kriittisesti. Sotilas joutuu hyvin yllättävään tilanteeseen, joka voi uhata hänen henkeään, terveyttään ja perheensä toimeentuloa. Riskit kohdistuivat suuressa määrin aliupseeristoon, toteaa Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Oranen.
EU:n turvatakuut otettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran käyttöön Ranskan pyynnöstä Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Suomen laki ei salli sotilaallista osallistumista turvatakuisiin. Tämä muuttuu, jahka erillislaki EU:n keskinäisen avunannon velvoitteen toteuttamisesta tulee voimaan. Eduskunta saa lakiesityksen eteensä tänä talvena.
Jos mukaan tulee lisäys komennusten pakollisuudesta, sotilaat voivat Orasen mukaan joutua selvästi kovemman luokan tehtäviin kuin mihin he sitoutuivat puolustusvoimissa aloittaessaan.
– Tällä hetkellä palveluksessa olevat ammattisotilaat ovat orientoituneet puolustamaan Suomea. Velvollisuus muuttaisi tämän orientaation kokonaan. He eivät ole rekrytoituessaan tienneet että he mahdollisesti joutuvat etulinjan taistelijoiksi ulkomaille. Aikaisempi lainsäädäntö ei edes mahdollistanut tällaista, Oranen jatkaa.
Lain yhdenvertaisuus arveluttaa
Johtotehtävissä toimivien Upseeriliitto kertoo suhtautuvansa lakiuudistukseen avoimesti. Jos pakko otetaan käyttöön, Upseeriliton puheenjohtajan Jari Rantalan mukaan keskeistä on määritellä selkeästi, keitä se koskisi.
– Jos tulisi isompi kriisi, laitettaisiko vain kantahenkilökunnalle velvollisuus lähteä, vai koskisiko se vaikka reserviläisiä tai asevelvollisia, Rantala kysyy.
Rantalan mukaan yhdenvertaisuuden toteutuminen herättää kysymyksiä tilanteissa, joihin tarvitaan muidenkin ammattiryhmien kuin sotilaiden osaamista.
– Onko velvoite tällöin yhdenvertainen? Miksi vain sotilaat voitaisiin pakolla käskeä? Pitäisikö esimerkiksi matkustajalaivan kaappaustilanteessa poliisitkin pakottaa ulkomaantehtäviin, Rantala pohtii.
Päällystöliiton puheenjohtajan Sakari Vuorenmaan mukaan lakimuutos on huomattava ilman pakkoakin. Kyse on ensisijaisesti työehdoista ja lain tarkkuudesta.
– Operaatioiden pitää olla ajallisesti ja kokoonpanon puolesta tarkasti määriteltyjä, etteivät ne lähde venymään kuten nykyiset kriisinhallintaoperaatiot. Pääsääntöisesti kuusi tai 12 kuukautta, Vuorenmaa sanoo.
Kriisinhallinta säilyisi vapaaehtoisena
Vapaaehtoisuudesta luopuminen tuli esille viime perjantaina Aamu-tv:ssä, kun puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) totesi, että sotilaallisten ulkomaantehtävien pakollisuutta pitää pohtia, kun kyse on EU-maiden turvatakuista.
– Keskinäisen avunannon velvoite, siinä on syytä tarkistaa, olisiko pakollisuus uskottavuuden kannalta tarpeellista, Niinistö sanoi.
Se miten Suomi tulevaisuudessa muita maita auttaisi on täysin auki. Kriisinhallintatehtävien vapaaehtoisuuteen lakimuutoksella ei kuitenkaan kajottaisi, sillä kriisinhallinnalle on oma lakinsa. Pakko ei siis koskisi niitä kriisinhallintatehtäviä, joihin Suomi Ranskaa auttaakseen nyt osallistuu Libanonissa tai Pohjois-Irakin kurdialueella.
Aliupseeriliiton Orasen mukaan on selvää, että ulkomaantehtävissä sotilaiden henkeen ja terveyteen kohdistuisi lähtökohtaisesti isompia riskejä kuin kotimaassa.
– Uhka on ilmeinen, mutta minkä asteinen uhka on, sitä on vaikea sanoa, koska sotilaalliset tehtävät voivat pitää sisälllään suunnittelua, etulinjan taistelua juoksuhaudoissa ja kaikkea siltä välilltä.
Pakko karkottaisi Orasen mukaan osan ammattisotilaista toisiin töihin.
– Uskon että sillä olisi vaikutuksensa niin sotilasammattiin rekrytoituvien henkilöiden määrään kuin laatuun. Ne kehittyisivät supistuvassa määrin.
Pakko pitää korvata sitouttamalla
Sekä Aliupseeriliiton Oranen että Päällystöliiton puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa arvioivat, että pakko todennäköisesti kirjataan lakiin. Erillislaki tuo sotilaille huomattavasti enemmän ulkomaantehtäviä ilman pakkopykälääkin.
Upseeriliiton Rantala tuo esiin työehdot, kuten palkan, työajat ja vakuutukset haavoittumisten ja kuolemankin varalta.
– Rajoittavia tekijöitä on myös erikoisosaajien määrä. Kysyntä voisi kohdistua hyvin pieneen ryhmään erityisosaajia hyvin kuormittavasti, jos ollaan pitkiä aikoja pois kotoa.
Kaikki puheenjohtajat uskovat, että lähtijöitä löytyisi Suomesta ilman pakkoakin.
– Uskon näin, meillä on hyvin paljon ammattisotilaita, jotka ovat valmiita lähtemään ulkomaanuralle, Vuorenmaa toteaa.
Oranen tarjoaa vaihtoehtoa.
– Malli, jossa kansainväliset tehtävät perustuisivat vapaaehtoisuuteen. Sitä täydennettäisin. Velvoitettaisiin sitoumuksen kautta sotilaat lähtemään. Silloin jokainen sotilas joka lähtisi, olisi motivoitunut ja hänellä olisi mahdollisuus tehdä se tehtävä ulkomailla joka eteen tulee.