Uhanalaisten liito-oravien määrä on kasvanut Espoossa nopeasti, ja niin kasvaa myös Espoon kaupunki. Sekä ihmiset että liito-oravat tarvitsevat toimivan elinympäristön liikenneyhteyksineen, mutta kaupunkisuunnittelu voi tyssätä metsästä löytyneeseen liito-oravan papanaan.
Ihmisen ja liito-oravan etujen ei enää välttämättä tarvitse olla ristiriidassa, sillä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen maisema-arkkitehdit keksivät keinon, jonka avulla molemmat nisäkkäät saavat reviirinsä.
Aiemmin kaavoitukseen haluttuja metsiä on samoiltu jalan, kun niistä on etsitty liito-oravien papanoita. Nyt sama homma käy kätevästi toimistosta käsin uuden lasertekniikan ansiosta.
– Tietokoneen ja teknisen sovelluksen kautta on pystytty tekemään näkyväksi sitä, mitä ihmissilmä ei helposti havaitse, eikä kaikkiin paikkoihin päästä kulkemaankaan, kertoo maisema-arkkitehti Mikla Koivunen.
Liito-oravien liikkeet noudattavat matemaattista mallia
Liito-oravat liitävät puusta toiseen yli kymmenen metrin korkeudessa. Liidettävän matkan pituus voi olla korkeintaan kolme kertaa lähtö- ja laskeutumispisteiden korkeusero.
– Liito-oravien liikkeet noudattavat tiettyä matemaattista mallia, jota pystytään tutkimaan algoritmisellä analyysillä, Koivunen sanoo.
Tiiviissä kaupunkiympäristössä sekä liito-oravien reittien että pesäpuiden säilyminen on tärkeää. Kun liito-oraville pystytään laskemaan vaihtoehtoisia yhteyksiä liikkumiseen, lajin selviytymismhahdollisuudet paranevat, ja kaupungile tärkeät kaavoitushankkeet voivat edetä.
– Meillä on liito-oravia melkein kaikkialla espoossa, joten tämä liittyy kaikkiin meidän kaavoitushankkeisiin ja nopeuttaa niitä.
Analyysityökalun Espoolle kehitti Gispo Oy.