Hyppää sisältöön

Rähjä vai unelma – haluaisitko asua hirsitalossa Pielisen katolla?

"Haluaisinko asua ikivanhassa hirsitalossa? Kyllä. Nähtyäni ikuisen kauneuden. Siksi syntyi tämä kuvareportaasi." Yksi pohjoiskarjalainen tie vei toimittaja Pasi Peiposen hirsitalon pihapiiriin Lieksan Haralanvaarassa. Millaista on asua liki 170 vuotta vanhassa hirsitalossa, ajan patinoiman kauneuden keskellä – vaaran päällä, Suomen kansallismaisemassa?

Haralanvaaran talo Lieksassa. Kuvan vuosiluku ei ole tiedossa. Kuva: kotiarkisto.
Pasi Peiponen

Tie nousee liki kahdensadan metrin korkeuteen. Tasaista nousua. Auton ikkunasta vilahtelee muutamia taloja tien varrella.

Kunnes on pakko pysähtyä. Ei voi olla totta. Hämmästys on aitoa: miten tällainen paikka on olemassa?

Talo sijaitsee lähes vaaran päällä. Näky on kuin katsoisi suoraan suomalaisen asutushistoriaan: ikivanha, valtavan kokoinen harmaahirsitalo, yhtä vanhat aitat ja pihapiiri. Katse kantaa  kymmeniä kilometrejä pohjoiskarjalaiseen vaaramaisemaan.

Haralan talo Lieksassa.
Haralan talo Lieksassa.

Olemme Lieksan Haralanvaarassa, ”köyhien Kolilla”, kuten paikkakunnalla vaara ja sen maisema tunnetaan. Haralanvaaralta avautuva maisema on todella Kolin veroinen: siintäviä vaarajonoja ja sinisenä läikehtivä Pielinen. Kansallismaisemaa mutta ilman turismin jälkiä.

Lieksan Haralanvaara ja Pielinen.
Lieksan Haralanvaara ja Pielinen.

Haralan talon historia on hämmästyttävä. Talo on siirretty nykyiselleen paikalleen 1845 tai 1850. Tarkkaa tietoa ei ole. Haralan vanha savupirttiosa on ollut aiemmin Pielisen Ristisaaressa. Saaressa on ollut hyvin varhaista asutusta ja Haralan talon historia voi ulottua jopa 1700-luvulle, kenties kauemmaksikin.

Talo on tällä hetkellä yksi vanhimmista vakituisista asutuista taloista Pohjois-Karjalassa.

Haralan talo on ollut iso kantatila. Vanhin osa, savupirttiosa (kuvassa vas.), on ollut nykyisellä paikallaan arviolta 170 vuotta. Taloa on laajennettu myöhemmin kuistilla ja lisäosalla (kuvassa oik.).
Haralan talo on ollut iso kantatila. Vanhin osa, savupirttiosa (kuvassa vas.), on ollut nykyisellä paikallaan arviolta 170 vuotta. Taloa on laajennettu myöhemmin kuistilla ja lisäosalla (kuvassa oik.).
Haralan aitat on rakennettu 1700-luvulla.
Haralan aitat on rakennettu 1700-luvulla.

Haralan isäntäväki on vastassa valtavan kokoisessa pirtissä. Ystävällinen eläkeläispariskunta  on lieksalaissyntyisiä paluumuuttajia, joiden tie kulki Haralanvaaralle Helsingin ja Siilinjärven kautta. Pariskunta oli etsinyt vanhaa hirsitaloa pitkään. Haralan talo löytyi lopulta Keltaisesta Pörssistä. Talo ei ollut herättänyt juuri kiinnostusta.

Haralan talon nykyiset omistajat Esko ja Arja Tuomainen Lieksasta. Isäntäpari on asunut Haralanvaarassa jo kymmenkunta vuotta.
Haralan talon nykyiset omistajat Esko ja Arja Tuomainen Lieksasta. Isäntäpari on asunut Haralanvaarassa kymmenkunta vuotta.
Varhaisin kuva Haralan isäntäväestä. Kuva: Tuomaisten kotiarkisto.
Varhaisin kuva Haralan isäntäväestä. Kuvan vuosiluku ei ole tiedossa. Kuva: Tuomaisten kotiarkisto.
Haralan pirtin koko on 66 neliötä. Talossa on kaikkinensa tilaa on yhteensä 168 neliötä. 
-Ystävät ovat sanoneet, miksi olette tulleet näin vanhaan paikkaan asumaan? Monet eivät anna mitään arvoa tällaiselle talolle, Arja Tuomainen sanoo.
-Minunkin työkaveri sanoi, että miten tällaisen rähjän olette ostaneet? Hänellä itsellään on uusi tiilitalo, muistelee Esko Tuomainen.
Haralan pirtin koko on 66 neliötä. Talossa on kaikkinensa tilaa on yhteensä 168 neliötä. -Ystävät ovat sanoneet, miksi olette tulleet näin vanhaan paikkaan asumaan? Monet eivät anna mitään arvoa tällaiselle talolle, Arja Tuomainen sanoo. -Minunkin työkaveri sanoi, että miten tällaisen rähjän olette ostaneet? Hänellä itsellään on uusi tiilitalo, naurahtaa Esko Tuomainen.

Mikä näiden ikivanhojen hirsitalojen arvostus ja kiinnostus on tällä hetkellä Suomessa?

Soitto kolmelle hirsitalojen asiantuntijalle antaa hieman erisuuntaiset vastaukset.

Kainuulainen hirsitohtori, yrittäjä ja rakennusalan ammattilainen ** Kari Tervo** on ollut mukana lukuisissa vanhojen hirsitalojen kunnostuksissa ja myynneissä.

– Elämäntapa on se, joka vie vanhan hirsitalon omistajaksi. Kiinnostus on vähentynyt, ainakin täälläpäin Itä-Suomea, Tervo toteaa. 

Tervon mukaan korjaustavat ovat kyllä edistyneet mutta kiristyneet energiamääräykset ja yleinen taloustilanne vaikuttavat kiinnostukseen.

Onko taloista kuitenkin tarjontaa?

– Niitä on, mutta ne myydään hyvin monesti alta tiskin, Tervo kertoo kokemuksistaan.

Mikä oli Haralan myyntihinta kymmenen vuotta sitten? Riittikö 100 000 euroa? 
-Hyvin riitti. Tuli vielä huonekaluja ja 10 hehtaaria maata. Sekä aitat ja riihet, ikivanha savusauna, Esko Tuomainen kertoo.
Mikä oli Haralan myyntihinta kymmenen vuotta sitten? Riittikö 100 000 euroa? - Hyvin riitti. Tuli vielä huonekaluja ja 10 hehtaaria maata. Sekä aitat ja riihet, ikivanha savusauna, Esko Tuomainen kertoo.

Soitto Pia Kuurmalle vahvistaa toisen näkökulman. Kuurma on perustanut miehensä kanssa Metsänkylän navetta –firman, joka välittää vanhoja hirsikehikkoja. He ovat olleet mukana myös perustamassa suosittua Navetta.com–sivustoa, joka myös välittää myös vanhoja hirsitaloja ja kehikkoja.

– Kiinnostus kasvaa koko ajan. Materiaaleja on, toimijoita on ja tietoa on tullut paljon lisää. On paljon perheitä, jotka ovat etsineet pitkäänkin vanhaa hirsitaloa, Kuurma kertoo puhelimessa.

Pia Kuurman mukaan moni vanha hirsitalo ei silti enää päädy ympärivuotiseen asumiseen.

– Me ollaan kesämökkikansaa ja vanhoista hirsitaloista on tullut kesämökkejä. Se on surullista, mutta toisaalta hyvä niinkin. Kesäasunnoissa rakennusvalvonta on helpompaa,  Kuurma muistuttaa hirsitalosta haaveileville.

Haralan pirtin hirsien paksuus on lähes puoli metriä.
Haralan pirtin hirsien paksuus on lähes puoli metriä.
-Kyllä hirsitalossa on terveellistä asua, mitä näitä on nykytaloja ja hometaloja. Ne on kuin pulloja, ei pelaa mikään ilmastointi. Esko Tuomainen Haralan talon uudella puolella.
-Kyllä hirsitalossa on terveellistä asua, mitä näitä on nykytaloja ja hometaloja. Ne on kuin pulloja, ei pelaa mikään ilmastointi. Esko Tuomainen Haralan talon uudella puolella.

Vanhojen rakennusten ja rakennusperinnön tunnetuin puolestapuhuja Suomessa -  Panu Kaila, arkkitehti ja emeritusprofessori, emeritus vastaa puhelimeen.

– Oletan, että kiinnostus vanhoihin hirsitaloihin on kasvava suuntaus. Vanha hirsitalo on todella terve. Tuoreessakaan hirsitalossa ei ilma ole välttämättä samanlainen, koska tuore puu tuoksuu. Mummonmökissä sen sijaan on hyvä hengittää, Panu Kaila naurahtaa.

– Hirsitalossa liitokset ovat ratkaisevia. Miten talo pysyy lämpimänä? Hirrellä ei ole tässä suhteessa hätää. Norjassa on jopa 500 vuotta vanhoja taloja yhä asuinkäytössä, Panu Kaila hämmästyttää soittajaa.

-Kyllä tässä töitä riittää. Taloa lämmitetään puilla ja rinteessä oleva piha on välillä jäinen. Puut ovat noin puolitoista metriä pitkiä. Mönkijällä on pitänyt tuoda puita pirttiin, kertoo Esko Tuomainen.
-Kyllä tässä töitä riittää. Taloa lämmitetään puilla ja rinteessä oleva piha on välillä jäinen. Puut ovat noin puolitoista metriä pitkiä. Mönkijällä on pitänyt tuoda puita pirttiin, kertoo Esko Tuomainen.
Haralan hirsitalon uuni on tuotu veneellä Nunnanlahdesta ennen sotavuosia. Uunimestarin tiedetään olleen toista kuukautta talossa tekemässä uunia.
Haralan hirsitalon uuni on tuotu veneellä Nunnanlahdesta ennen sotavuosia. Uunimestarin tiedetään olleen toista kuukautta talossa tekemässä uunia.
Ikivanha leipälapio on edelleen käytössä.
Ikivanha leipälapio on edelleen käytössä.

Haralan isäntäpari kertoilee vielä hämärtyvässä talvi-illassa talon historiasta. Sen mitä he ovat saaneet tietoonsa.

– Kyllä nämä hirret ovat paljon nähneet. Kunhan osaisivat kertoa. Sota-aikana venäläisten koneet ampuivat taloa, kun on niin näkyvästi esillä vaaralla. Aitan seinässä on luodinreikiä tästä muistona, Esko Tuomainen kertoilee.

-Talossa on hyvä henki. Täällä on järjestetty ennen vanhaan körttiseuroja. Meidän isäntä oli useamman viikon sairaalassa ja olin yksin talossa. Ei minua pelottanut täällä. Kukaan ei kummitellut, sanoo talon emäntä Arja Tuomainen.
-Talossa on hyvä henki. Täällä on järjestetty ennen vanhaan körttiseuroja. Isäntä oli useamman viikon sairaalassa ja olin yksin talossa. Ei minua pelottanut täällä. Kukaan ei kummitellut, sanoo talon emäntä Arja Tuomainen.
Esko Tuomainen Haralan pirtissä. 
- Hyvin ollaan viihdytty. Moni sanoo, kun eläkkeellä ei aika kulu. Meillä menee liiankin joutuin. Kun vaan kerkeisi tehdä kaiken, mitä suunnittelee.
Esko Tuomainen Haralan pirtissä. - Hyvin ollaan viihdytty. Moni sanoo, kun eläkkeellä ei aika kulu. Meillä menee liiankin joutuin. Kun vaan kerkeisi tehdä kaiken, mitä suunnittelee.
Talon kissa ja emäntä.
-Tällaisen asumisen jälkeen en ainakaan kerrostaloon halua, sanoo Arja Tuomainen.
Talon kissa ja emäntä. -Tällaisen asumisen jälkeen en ainakaan kerrostaloon halua, sanoo Arja Tuomainen.
Ikuisen kauneuden äärellä? Näkymä Haralan talon terassilta Pieliselle.
Ikuisen kauneuden äärellä? Näkymä Haralan talon terassilta Pieliselle.

Isäntäväki hyvästelee vielä vieraan. Tästäkään talosta ei lähdetä näillä seuduilla ilman karjalanpiirakoita ja vieraanvaraisuutta ruokapöydässä.

Pirtin tasainen lämpö ja terve tuoksu jäävät pitkäksi aikaa iholle, kun vieras kulkee pakkasillassa pihan poikki autolle.

Ja laskeutuu alas vaaralta.

Toimittaja ja valokuvat Pasi Peiponen, Yle

Suosittelemme sinulle