Rakokiven koulussa viidesluokkalaisten eritysryhmässä opetellaan esimerkiksi sanaluokkia Topi-koiran avustuksella. Koira näyttää pyydettäessä jotakin lattialla olevan maton neljästä taskusta. Topin osoittamasta taskusta otetaan esiin lappu, josta selviää oppilaiden seuraava tehtävänanto.
Topin päätehtävä luokassa on rauhoittaa lapsia, kertoo erityisluokanopettaja Kaija Salmi.
– Jos oppilas tulee otsa kurtussa tai karmit heiluen kun välitunnilla on sattunut jotakin, koiran vaikutus on nopea. Jos itselläni menisi rauhoitteluun puoli tuntia, koira hoitaa sen 30 sekunnissa.
Lasten kanssa työskentely vaatii koiralta hyviä hermoja ja sosiaalisuutta, kertoo Kaija Salmi. Mitään erityistaitoja ei kuitenkaan tarvita.
– Kun koira on perustottelevainen, se riittää. Tällaisessa työssä tietysti koiran luontainen hakeutuminen levottoman lapsen luo on äärimmäisen hyvä juttu.
Koira peilaa ihmisen tunteita
Kiinnostus koirien käyttöön esimerkiksi opetus- ja hoitotyössä kasvaa, arvioivat alan kouluttajat.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n täydennyskoulutukseen on ollut viime vuosina tunkua. Viisi vuotta sitten perustetun yhdistyksen jäsenmäärä on noussut jo 200–300 henkeen.
-– Eläinavusteisuus on asia, joka tulee koko ajan yhä laajemmin tutuksi ihmisille, arvioi Heidi Kihlström-Lehtonen, joka toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa lehtorina ja on mukana myös Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:ssä.
– Koiria on monessa taloudessa ja ne ovat suomalaisille tärkeitä lemmikkejä. Työn näkökulmasta koira on helppo ottaa mukaan ja sen voi opettaa työskentelemään hyvin erilaisissa paikoissa, luettelee Kihlström-Lehtonen koiran etuja kasvatus- ja kuntoutustyössä.
Koira on aina omana itsenään läsnä ja sillä on paljon samankaltaisia tunteita kuin ihmisellä. Se on tavallaan peili. Ihminen voi tunnistaa siitä omiakin tunteitaan.
Helena Prepula
Toinen merkittävä alan kouluttaja Suomessa on Sosped-keskus yhteistyössä Suomen Hoivakoiran kanssa.
– Viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut paljon ja vauhti vain kiihtyy, arvioi koirien käytön kehitystä Helena Prepula Suomen Hoivakoira -yrityksestä.
Prepulan mukaan koiria voidaan käyttää hyvin monenlaisissa tehtävissä sosiaali-, kasvatus- ja hoiva-alalla. Koira voi vahvistaa ihmisen itsetuntemusta ja ryhmässä toimimisen taitoja sekä auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään tunteita.
– Tunteille on aika vähän tilaa kouluissa ja työpaikoilla. Koira on aina omana itsenään läsnä ja sillä on paljon samankaltaisia tunteita kuin ihmisellä. Se on tavallaan peili. Ihminen voi tunnistaa siitä omiakin tunteitaan.
Koulukoiran toimi on täyttä työtä
Kaija Salmen mukaan koulukoira Topi auttaa lapsia keskittymään, tuo motivaatiota ja auttaa vuorovaikutuksen syntymisessä. Salmi alkoi tuoda Topi-koiraa kouluun sen jälkeen kun hän huomasi sattumalta Topin kyvyt.
– Minulla oli silloin murrosikäisiä poikia luokka täynnä, ja Topi tuli vähän vahingossa jonkun metsäretken jälkeen käymään luokkaan. Sitten näen yhtäkkiä, että isot pojat ovat lattialla ympyrässä ja Topi köllöttää selällään siinä keskellä.
Jos lapsi on vaikka levoton tehdessään matikantehtäviä, koira saattaa mennä jalkoihin nukkumaan. Se löytää itse lapsen, joka tarvitsee rauhoittelua.
Kaija Salmi
Tapaus teki vaikutuksen ja sai Salmen vakuuttuneeksi koiran rauhoittavasta vaikutuksesta lapsiin. Hän alkoi hyödyntää sitä työssään. Nyt Topilla on Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n sertifikaatti. Rakokiven koulussa Topi on ollut mukana paitsi Kaija Salmen luokassa, myös erillisessä Topi-ryhmässä.
– Jos lapsi on vaikka levoton tehdessään matikantehtäviä, koira saattaa mennä jalkoihin nukkumaan. Se löytää itse lapsen, joka tarvitsee rauhoittelua.
Topi ei ole töissä joka päivä, koska työ väsyttää koiran samoin kuin ihmisen. Topi lähtee kuitenkin aina innoissaan töihin.
– Kun kysyn aamulla, että lähdetkö mukaan, niin se odottaa jo ulko-ovella, kertoo Salmi.
Koiran ohjaajan tulee Kaija Salmen mukaan tuntea vastuunsa ja ymmärtää koiraansa.
– Minun pitää tuntea koira ja ryhmä tosi hyvin. Pitää miettiä, mihin koiraa käytän ja miten usein. Pienistä eleistä pitää pystyä lukemaan esimerkiksi,onko se jo väsynyt.
Koululaisille on myös annettu selkeät rajat Topin kanssa toimimiseen. Koiraa ei esimerkiksi halailla, vaan sitä varten Kaija Salmen luokassa on pehmolelutiikeri.
Paimenille ja talonvahdeille uusia töitä
Koiran vaikutus ihmiseen ulottuu elimistön toimintaan asti.
– Stressihormonien taso laskee ja endorfiinin ja oksitosiinin taso nousee eli tulee hyvä olo, summaa Helena Prepula Suomen Hoivakoira -yrityksestä.
Prepula arvioi, että koirille aletaan löytää yhä enemmän uusia käyttötapoja ihmisen apuna samalla kun vanhat työt, kuten vahtikoiran homma, ovat harvinaistumassa.
– Näen, että eläinten arvo kasvaa, kun ne pääsevät näyttämään kyntensä uusilla areenoilla.