Torniolla on oma osansa amerikkalaisessa asutushistoriassa. Ruotsi-Suomella oli 1600-luvun puolivälissä Pohjois-Amerikan itärannikolla oma siirtomaansa, Uusi Ruotsi. Delaware-joen varrella sijainneessa Uudessa Ruotsissa oli neljä aluetta: Finland, Lapland, Upland ja Takamaa.
Takamaalla, Schuykill-sivujoen varressa sijaitsi Tornio-niminen asuttu paikka. Suomalainen paikannimi ei ollut sattumaa. Tornion lähistöltä löytyivät Uuden Vaasan kuin Uuden Korsholmankin linnoitukset.
Ruotsin siirtomaan uudisasukkaista merkittävä osa oli suomalaisia. Vuonna 1643 rantautuneessa siirtolaiserässä oli paljon Vaasan seudulta lähtenyttä väkeä. Joukossa oli myös niitä, jotka lähtivät matkaan Tornionjokilaaksosta ja Länsipohjan läänistä.
Vuonna 1638 perustettuun Uuteen Ruotsiin saapui neljännesvuosisadassa yhteensä tuhatkunta siirtolaista emämaasta. Heistä yli puolet oli suomalaisia.
Kaskeamiskielto lisäsi lähtöhaluja
Kaikki suomalaiset eivät olleet lähtöisin nykyisen Suomen alueelta, vaan osa oli niin sanottuja metsäsuomalaisia. Metsäsuomalaiset olivat savolaisia ja hämäläisiä, jotka oli siirretty keski-Ruotsiin uudisasukkaiksi.
Amerikkaan lähtöön oli kaskiviljelyä harjoittaneille suomalaisille luontevaa, sillä Ruotsissa kiellettiin kaskeaminen noina vuosina.
Peräpohjalaisen kaupungin nimikaiman paikalla on nykyisin Squirrel Hillin kaupunginosa.
Suomalaisten merkitys asutukselle näkyy ensimmäisissä Pennsylvanian alueen asutuskartoissa. Amerikan Tornion lähistöllä sijainneiden maa-alueiden omistajia olivat muun muassa Pietari Kokkinen, Martti Marttinen ja Juho Heikinpoika.
Suomesta lähtenyt oli myös Peter Rambo. Hänellä ei ole mitään yhtymäkohtaa elokuvista tuttuun fiktiiviseen John Rambo -hahmoon.
Ruotsin siirtomaavalta Amerikassa jäi lyhyeksi. Uudet Alankomaat ottivat alaisuuteensa Uuden Ruotsin vuonna 1655. Hollantilaiskausi jäi lyhyeksi, sillä englantilaiset valloittivat alueen vuonna 1664.
Suomalaissiirtolaisten vaikutus jäi elämään. Alkuperäiset sukunimet kuitenkin muuttuivat vuosien varrella, esimerksiksi Kokkisesta tuli Cock tai Cox, Marttisesta puolestaan Morton.
Suomalaisten vaikutus Pohjois-Amerikassa on jäänyt ansaitsemaansa vähemmälle huomiolle. Suomalaisten väitetään tuoneen uudelle mantereelle hirsirakentamisen taidon. Salvotuilla hirsitaloilla oli merkittävä osansa lännen asuttamisen pioneeriaikoina ja roolinsa sillä on ollut myös noista ajoista kertovissa lännenelokuvissa ja -sarjoissa.
Amerikansuomalainen sinetöi USA:n itsenäisyysjulistuksen
Marttisen-Mortonin suvulla on merkittävä rooli Yhdysvaltain itsenäistymisessä. Amerikansuomalainen John Morton oli mies, jonka ääni ratkaisi Yhdysvaltain itsenäistymisjulistuksen hyväksymisen heinäkuun 4. päivänä vuonna 1776.
Toki Yhdysvallat olisi itsenäistynyt jossain vaiheessa ilman Mortoniakin, mutta ainakin itsenäisyyspäivää vietettäisiin jonain muuna ajankohtana kuin nykyisiin.
John Mortonin isoisoisä oli Rautalammilta Amerikkaan lähtenyt Martti Marttinen.
Tornion kupeeseen kehittyi huippuyliopisto
Amerikan Tornio sijaitsi nykyisen Philadelphian suurkaupungin alueella. Nimistöön Tornio sen enempää kuin muutkaan suomalaisnimet eivät näy jääneen. Vanhoja ja nykykarttoja vertailemalla entisen Tornion paikka on kohtuullisen helppo löytää.
Peräpohjalaisen kaupungin nimikaiman paikalla on nykyisin Squirrel Hillin kaupunginosa, jonka väestöstä valtaosa on tummaihoisia. Kaupunginosan nimen voisi kääntää suomeksi muotoon Oravamäki tai Kurrekukkula.
Aivan entisen Amerikan Tornion kupeessa on University City, jonka alueella sijaitsevat useat Pennsylvanian yliopiston laitokset. University of Pennsylvania on kuluvana lukuvuonna listattu maailman 17. parhaaksi. Listaus löytyy Times Higher Education -sivustolta.
