Lapin itärajalla on syksyn ja talven aikana ihmetelty outoa näkyä: satoja polkupyörällä rajaa ylittäviä turvapaikanhakijoita maailman eri kolkista.
Sallan ja Raja-Joosepin kautta saapuu Suomeen tavallisesti muutama turvapaikanhakija vuodessa, mutta marraskuussa liikenne alkoi äkisti kasvaa. Tällä hetkellä heitä tulee enimmillään sata viikossa.
Ilmiön syyt ovat nyt selviämässä.
– Meillä on viitteitä siitä, että se on organisoitua toimintaa. On ihmisiä, jotka näitä matkoja järjestävät, sanoo Lapin rajavartioston Sallan rajatoimiston päällikkö Hannu Markkula.
Norja sulki väylän ja tulijat ottivat kurssin kohti Suomea
Turvapaikanhakijoiden arktinen väylä Eurooppaan on pitkä ja kylmä, mutta sillä on turvapaikanhakijaa houkuttelevia puolia. Esimerkiksi syyrialaisen on erittäin vaikea saada EU-maihin viisumia, mutta Venäjälle sen saa helpommin. Lisäksi matka Välimeren kautta salakuljettajia käyttäen voi olla yhtä kallis ja merenylityksineen paljon vaarallisempi.
Turvapaikanhakijoiden tie Eurooppaan Venäjän kautta kulkee lähtömaasta Moskovaan, josta matka jatkuu junalla tai lentäen Murmanskiin.
Syksyn mittaan yhteensä tuhannet turvapaikanhakijat jatkoivat Murmanskista matkaa Norjaan Storskogin raja-aseman kautta. Marraskuussa Norja kuitenkin alkoi tiukentaa turvapaikkakäytäntöjään ja palauttaa perusteetta turvapaikkaa hakeneita tehokkaasti takaisin Venäjälle.
Kun väylä Venäjältä Norjaan alkoi sulkeutua turvapaikanhakijat siirtyivät askelta etelämmäs – Suomen Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoille. Norjan linjan tiukennus alkoi näkyä ylityspaikoille polkupyörille saapuneina turvapaikanhakijoina.
Joulukuussa Suomi kielsi rajanylityksen polkupyörillä ja tämän vuoksi turvapaikanhakijat turvautuivat autokyyteihin. Juuri autokyyditykset ovat poikineet tuoreet rikosepäilyt.
Viisumittomien henkilöiden rajan yli kuljettaminen on rikos ja Lapin Rajavartiolaitos epäilee nyt jo 20 henkilöä laittoman maahantulon järjestämisestä. Suurin osa epäilyistä on tullut viimeisen 30 päivän sisällä.
– Kyllä se poikkeuksellista on. Yleensä näitä on ollut (Lapissa) nollasta kahteen vuodessa, sanoo Hannu Markkula Lapin rajavartiostosta.
Irakilaiset ja syyrialaiset vähemmistönä joukossa
Markkula on tutkinnallisista syistä vaitonainen kuljetusten yksityiskohdista. Hänen mukaansa autonkuljettajina on kuitenkin ollut sekä turvapaikanhakijoita, että venäläisiä kyyditsijöitä.
Enemmistö turvapaikanhakijoista pakenee jotain muuta kuin Syyrian tai Irakin sisällissotaa. Toistaiseksi Sallan ja Raja-Joosepin kautta viime vuoden aikana saapuneesta noin 700 turvapaikanhakijasta puolet on afganistanilaisia. Reilu neljännes on nepalilaisia, irakilaisia ja syyrialaisia ja loput muualta, kuten Keski-Aasian valtioista. Eri kansallisuuksia on kymmeniä.
– Noin puolet käyttää Venäjää kauttakulkumaana. Ja toinen puoli on sellaisia, jotka ovat oleskelleet Venäjällä jo pitkään ja nyt ovat sitten siirtymässä länteen, Markkula sanoo.
Venäjän yhteiskunnan marginaalissa sinnittelee joidenkin arvioiden mukaan jopa yli kymmenen miljoonaa paperitonta. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro arvelee, että osa heistä on saanut ajatuksen länteen lähtemisestä uutisten kautta.
– Uutisia Euroopasta saaduista turvapaikoista seurataan kyllä Venäjälläkin. Sekä Venäjällä olevat pakolaiset että vailla virallista asemaa olevat ovat ajatelleet, että on hyvä tarttua tilaisuuteen ja kokeilla, voisivatko hekin päästä hieman parempiin oloihin.
Venäjältä pois työntäviä tekijöitä riittää. Maan taloustilanteen kurjistumisen vaikutukset iskevät ensimmäisenä paperittomiin. Länteen lähtemisen haluja lisää myös Venäjän ulkomaalaisvastainen poliittinen ilmapiiri.
– Luulen, että nämä kolme tekijää yhdessä vaikuttavat siihen, että ihmiset ovat lähteneet liikkeelle, Kangaspuro sanoo.
Kasvaako turvapaikkaliikenne nyt itärajalla?
Kangaspuro ei kuitenkaan löisi vetoa sen puolesta, että ilmiö jää pysyväksi ja turvapaikkaa itärajan kautta etsivien määrä olennaisesti kasvaisi.
– Eihän se mahdotonta ole, mutta en pidä sitä kovin todennäköisenä. Venäjällä on intressi ylläpitää toimiva rajakontrolli Euroopan unioniin, Suomen suuntaan. Tämä tietysti liittyy pitkän tähtäimen tavoitteeseen saada viisumivapaus EU:n ja Venäjän välille.
Lisäksi ihmisten kuljetuksella tienaavien katteettomat lupaukset "varmasta turvapaikasta Euroopassa" kumoutuvat hyvin nopeasti.
– Kun sana leviää, ettei se näin ole, niin kyllä se hyvin nopeasti vaikuttaa, kommentoi Kangaspuro.