Sanotaan, että lumihiutaleita ei ole kahta samanlaista. Tähtitieteilijä ja tietokirjailija Hannu Karttunen ei kuitenkaan uskaltaisi lyödä vetoa asiasta.
Huurtuminen tapahtuu kiteissä eri tavalla. Siksi lumikiteet ovat erinäköisiä.
Hannu Karttunen
Karttusen mukaan esimerkiksi tammikuussa Merikarvialle sataneesta ennätyksiä rikkoneesta lumimäärästä voi löytyä kaksi hyvin samankaltaista lumikidettä.
– Riippuu tietysti siitä, miten tarkasti niiden pitää olla samanlaisia. Veikkaisin, että oikein valtavasta kokoelmasta löytyisi kaksi riittävän tarkasti samanlaista yksilöä.
– Ei niitä kaikkia ole tietenkään tutkittu. Se on vähän sellainen matemaattinen fraktaali, että siinä on hyvin paljon erilaisia mahdollisuuksia, Karttunen sanoo.
Jokaisen lumihiutaleen matka maahan on erilainen
Hannu Karttunen kertoo, että lumihiutaleen lopullinen muoto on monen tekijän summa.
Kuusinkertainen symmetria on oleellista lumikiteelle. Ei ole kahdeksansakaraisia tähtiä.
Hannu Karttunen
– Lumikiteen matka pilvestä maahan on pitkä. Kiteen muoto riippuu siitä, millainen lämpötila ja kosteus siinä matkalla on.
Karttusen mukaan eri lumikiteet kulkevat erilaisia reittejä erilaisissa olosuhteissa.
– Huurtuminen tapahtuu kiteissä eri tavalla. Siksi lumikiteet ovat erinäköisiä. Noin -15 asteen paikkeilla syntyy kauniita, joulutähdeltä näyttäviä kiteitä.
Lumikiteet eivät ole täysin symmetrisiä
Lumihiutale on tavallisesti muodoltaan kuusikulmainen särmiö tai laatta. Muoto johtuu vesimolekyylin rakenteesta, Karttunen sanoo.
– Molekyylin sisältämien vetyatomien välinen kulma on noin 104 astetta. Nimenomaan kuusinkertainen symmetria on oleellista lumikiteelle. Ei ole kahdeksansakaraisia tähtiä.
Pilvestä alas leijaileva lumikide on aluksi kooltaan hyvin pieni.
– Se on sellaista millimetrin luokkaa. Matkalla jokaiseen sakaraan huurtuu jäätä samalla tavalla. Siitä seuraa aika hyvä symmetria.
– Kiteet eivät ole kuitenkaan täysin symmetrisiä, jos niitä tutkitaan mikroskoopilla.