Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan yksikössä aloitetaan maahanmuuttajalasten kotouttamisen kehitystyö. Opettaja- sekä lastentarhaopettajaopiskelijoiden koulutukseen sisällytetään pikavauhtia työpajoja, joissa opiskelijat ja Suomeen tulleet lapset toimivat yhdessä.
Savonlinnan kampuksen lähiesimies Timo Tossavainen kertoo, että opetussuunnitelmasta löytyy parikymmentä opintojaksoa, jotka on mahdollista suorittaa kotouttamista tukien. Savonlinnassa opiskellaan käsityö-, kotitalous-, lastentarha- ja luokanopettajiksi, joten yhteistyö etenee esimerkiksi musiikin, kuvataiteen ja ruoanvalmistuksen ympärillä.
Opintoihin kuului jo ennestään erilaisia projektitöitä. Nyt näitä opintoja suoritetaan yhdessä lasten kanssa.
– Voimme harjoitella arkisia toiminnallisia asioita yhdessä lasten kanssa, lähiesimies Timo Tossavainen sanoo.
Työpajoja järjestetään helmikuusta lähtien yliopiston ja vastaanottokeskuksen tiloissa. Opiskelijoiden opinnot etenevät normaalisti ja he saavat työpajoista opintopisteitä.
Kotouttamistyössä on mukana Suomen Setlementtiliiton omistama Viittakivi Oy. Viittakivi hallinnoi Savonlinnan vastaanottokeskusta Lehtiniemessä.
Savonlinnan kokemuksista oppia koko maahan
Savonlinnassa kehitettyjä opetustuokioita on tarkoitus viedä muihin vastaanottokeskuksiin ympäri Suomea.
– Odotan, että syntyy hyviä, uusia ja luovia malleja kotouttamiskoulutukseen, Viittakivi Oy:n toimitusjohtaja Harri Sarjanoja sanoo.
Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella katsottiin, että kotouttamiselle on selkeä tarve. Opettajankoulutuksen on muututtava, koska Suomi muuttuu.
Meidän täytyy perehtyä paljon laajempaan maailmankuvaan, kuin tähän asti on totuttu
Timo Tossavainen
– Joudutaan ottamaan huomioon erilaisia kulttuuritaustoja, tapoja, uskontoja ja kieliongelmia myös. Meidän täytyy perehtyä paljon laajempaan maailmankuvaan, kuin tähän asti on totuttu, lähiesimies Tossavainen sanoo.
Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja Viittakivi Oy:n yhteisessä kotouttamistyössä korostuu tutkimuksellinen ote. Yhteisten työpajojen kautta pyritään kartoittamaan, millaisia kokemuksia maahanmuuttajilla ja turvapaikanhakijoilla on suomalaisesta arjesta. Pyrkimyksenä on kehittää tapoja, jotka auttaisivat oppimisessa ja yhteisen maailmankuvan luomisessa.
– Suomalaiselle metsään meneminen on usein positiivinen kokemus, mutta toisista kulttuureista tuleville se voi olla pelottava kokemus. Yritämme löytää yhteistä kieltä ja löytää sillä tavalla vahvempi pohja kotoutumiselle, havainnollistaa lähiesimies Tossavainen.
Savonlinnan Lehtiniemenvastaanottokeskuksen Janne Sairanen odottaa, että yhteistyö edistää kielen ja kulttuurin oppimisen lisäksi erityisesti lasten hyvinvointia.
– Traumojen purku, kuntoutuminen, stressitön tila, luettelee Sairanen toiveitaan.