1. Antibioottikuurin aikana ei saa käyttää alkoholia
–Osittain totta. Meillä on yksi antibioottiryhmä (metronidatsoli), jonka kanssa alkoholista saattaa tulla antabusreaktio eli samantyyppinen kuin alkoholin vieroituksessa käytettävällä lääkkeellä. Tätä antibioottiryhmää käytetään yleisimmin suoliston ja suuontelon tulehdusten hoitoon.
Alkoholi on elimistölle ylimääräinen rasite, joten sairauden aikana alkoholin nauttiminen ei ole suositeltavaa.
Ylilääkäri Asko Järvinen
Muutoin alkoholilla ei ole antibiootin tehoon merkittävää vaikutusta, mutta alkoholi on elimistölle ylimääräinen rasite, joten sairauden aikana alkoholin nauttiminen ei ole suositeltavaa, infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HYKSistä sanoo.
Miksi sitten lähes kaikissa antibiooteissa kehotetaan välttämään alkoholin käyttöä, vaikka haittavaikutus on harvinainen?
– Tiedetään, että jos alkoholia käyttää, saattaa lääkkeidenotto unohtua. Siksi sanomme, ettei ole hyvä käyttää alkoholia samaan aikaan. On hyvä ottaa lääkkeet sillä ohjeella, minkä on saanut, bakteeriopin professori Jaana Vuopio Turun yliopistosta sanoo.
2. Antibiootteja määrätään koko ajan enemmän
–Tarua. Antibioottien käyttö on pysynyt parikymmentä vuotta hyvin vakaana. Sairaalahoidossa 2010-luvun aikana antibioottien käyttö on hieman vähentynyt. Antibiooteista käytetään noin 87 prosenttia avohoidossa. Valtaosa niistä käytetään hengitystietulehduksiin, joissa sekä kansalaisten että lääkäreiden pitäisi oppia ja ymmärtää, että tavalliseen virustautiin antibiootit eivät pure, vaan ovat ehkä enemmän haitaksi. Luulen, että taustalla on pinttyneitä uskomuksia ja käsityksiä, jotka pitävät yllä sitä, että lääkärilläkäynti on ollut hyödyllinen vain, jos antibiootti on saatu, Järvinen sanoo.
Sekä kansalaisten että lääkäreiden pitäisi oppia ja ymmärtää, että tavalliseen virustautiin antibiootit eivät pure.
Ylilääkäri Asko Järvinen
– Antibiootteja määrätään Suomessa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa määrät ovat lähteneet laskuun. Tiedämme, että on monia hengitystietulehduksia, kuten yskä, poskiontelotulehdus ja keuhkoputkentulehdus, joihin antibiootteja ei tarvittaisi. Tilanne on siitä hankala, ettei meillä ole selkeitä laboratoriotestejä, joista pystyttäisiin kaikissa tapauksissa sanomaan, onko kyse virustaudista. Kuitenkin tiedämme, että suurin osa hengitystietulehduksista on virustauteja, eikä niihin nykytietämyksen mukaan antibioottia tarvita, Vuopio sanoo.
3. Nykybakteerit vaativat koko ajan voimakkaampia antibiootteja tai useita perättäisiä kuureja
–Pääosin totta. Nykyisin meillä on paljon bakteerikantoja, jotka ovat hankkineet resistenssin (vastustuskyvyn) monia antibioottiryhmiä vastaan. Silloin joudutaan käyttämään niin sanottuja viimeisen linjan lääkkeitä. On myös kehittynyt sellaisia bakteerikantoja, joiden hoitoon ei ole enää ollenkaan antibiootteja. Viime vuonna päättyneen, koko Euroopan kattavan tutkimuksen mukaan noin kuusi prosenttia tietysti bakteereista oli resistenttejä hoidossa käytetyille antibiootteille.
On myös kehittynyt sellaisia bakteerikantoja, joiden hoitoon ei ole enää ollenkaan antibiootteja.
Johtava asiantuntija Jari Jalava
Jos sellaisen infektion saa, hoitovaihtoehdot ovat vähissä. Suomessa nämä tilanteet ovat toistaiseksi harvinaisia. Meillä löydetään yksittäisiä, resistenttejä bakteerikantoja, mutta tehokkaiden torjuntatoimien ansiosta ne eivät ole päässeet leviämään, joten Suomen kohdalla puhutaan erittäin pienestä ongelmasta, bakteeri-infektioiden johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
4. Lihasta ja vedestä saa koko ajan antibiootteja
–Tarua. Eläimillä käytetään antibiootteja sairauksien hoitoon, mutta niihin liittyy aina lääkityksen loppumisen jälkeen varoaika, jonka aikana eläintä ei saa toimittaa teuraaksi. Jos tiedetään, että eläintä on lääkitty, teurastamolla voidaan tutkia mahdollisia antibioottijäämiä ruhosta. Suomessa ei vierasainevalvonnassa ole havaittu oikeastaan koskaan lihassa antibioottijäämiä. Myös tuontilihaa tutkitaan eläinlääkinnällisessä rajatarkastuksessa, eikä sielläkään ole jäämiä havaittu, Elintarviketurvallisuuden johtaja Leena Räsänen Evirasta sanoo.
Keski-Euroopassa suurista joista, jotka vastaanottavat puhdistettua jätevettä, valmistetaan myös talousvettä.
Ylitarkastaja Jaana Kilponen
– Tarua, sillä Suomessa riski on olematon. Jäteveveden puhdistamot purkavat puhdistettuja jätevesiään vesistöihin, joista ei valmisteta talousvettä. Esimerkiksi Keski-Euroopassa tilanne on toinen: siellä suurista joista, jotka vastaanottavat puhdistettua jätevettä, valmistetaan myös talousvettä, ylitarkastaja Jaana Kilponen Valvirasta sanoo.
5. Antibioottikuuri sotkee elimistön tasapainon pitkäksi ajaksi
–Totta. Jokainen anbioottikuuri vaikuttaa ihmisen normaaliin mikrobistoon, useimmiten häiritsemällä ja haittaamalla sitä. Ihmiset ovat yksilöitä, joillekin tulee pieniä vaikutuksia tai ei ollenkaan, mutta joillakin vaikutukset ovat merkittäviä. Ehkä radikaalein vaikutus on antibioottiripuli, mikä voi olla hyvinkin vaikea sairaus.
Mikrobisto voi poiketa alkutilanteesta vielä parinkin vuoden päästä antibioottikuurin syömisestä.
Johtava asiantuntija Jari Jalava
Jos kuureja syödään paljon, ne voivat haitata pitkään: ne esimerkiksi heikentävät mikrobiston kykyä vastustaa resistenttejä bakteereja, jolloin vastustuskykyisten bakteerien määrä lisääntyy. Resistentit bakteerit säilyvät yleensä useita kuukausia, ennen kuin niiden määrä alkaa laskea. Vuotta pidetään jonkinlaisena rajana, jonka jälkeen niitä ei enää ole.
Tarkoissa mikrobistoanalyyseissä on kuitenkin huomattu, että mikrobisto voi poiketa alkutilanteesta vielä parinkin vuoden päästä antibioottikuurin syömisestä. Pääosin antibiootit tietysti parantavat sen taudin, mihin ne on määrätty, mutta mikrobiston häiriintyminen on sivuvaikutus, Jalava sanoo.
Asko Järvistä, Jaana Vuopiota ja Jari Jalavaa haastatteli Minna Matintupa ja Jaana Kilposta Esko Pulliainen.