Vantaalaista Annaa harmittaa. Entisenä kilpauinnin harrastajana hän haluaisi uida kuntoillakseen ja opettaa myös kolme lastansa uimaan.
Tämä ei kuitenkaan lähihalleissa onnistu, sillä kymmenen vuotta sitten muslimiksi kääntynyt suomalaisnainen ei saa uida Vantaan uimahalleissa musliminaisten peittävä burkini päällä.
– Uimapukukankaasta tehty burkini ei paljoakaan eroa kilpauimareiden nykyään käyttämistä kokopuvuista. En ymmärrä linjausta, Anna sanoo.
Vantaa perusteleekin burkini-kieltoa lähinnä hygieniasyillä.
– Kun tällaisia asuja on käytetty, kanssauimarit ovat raportoineet, etteivät burkineja käyttävät naiset peseydy ennen altaaseen menoa, Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti sanoo.
Naisten omalla uintivuorolla burkinit ovat sallittuja Vantaallakin. Anna ei kuitenkaan päiväsaikaan työnsä vuoksi uimaan pääse.
Alastomuus on islamissa tabu
Musliminaisille suunnatuissa uima-asuissa on tyypillisesti pitkähihainen, hiukset peittävä tunika, jonka alle puetaan tiukahkot housut. Annan burkini on uimapukukangasta, mutta myös muita materiaaleja on markkinoilla.
Hän ei halua juttuun koko nimeään, sillä skandinaavinen uimahallikulttuuri on herkkä ja kiistanalainen aihe myös muslimien keskuudessa. Alasti peseytyminen muiden nähden on islamissa tabu.
– Se on vähintäänkin epätoivottavaa. On kuitenkin myös heitä, jotka joustavat uskonnollisesta säännöstä ja peseytyvät uimahallissa alasti, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Sen vuoksi en ymmärrä, miksi itse asusta on tehtävä ongelma, Anna sanoo.
Hygieniaongelma löytyy uimapuvun sisältä
Espoon ja Helsingin liikuntaviraston uimahallit ovat Vantaata suopeampia linjauksissaan. Espoon kaupunki salli parisen vuotta sitten burkinien käytön, ja sen myötä asuja hankittiin myös kassoille vuokrattaviksi.
– Rinnastamme uimapukukankaiset burkinit samanlaisiksi uima-asuiksi kuin muutkin. Linjauksen myötä saamme mahdollisesti maahanmuuttajaväkeä käymään uimahalleissa, Espoon uimahallipäällikkö Ari Jaakkola sanoo.
Hygieniapuolta on pohdittu myös Espoossa.
– Se on tietysti ykkösasia. Satsaamme tiedotukseen ja valvontaan pesuhuoneissa. Uima-asuhan ei ole se ongelma, vaan se mitä siellä sisällä on, Ari Jaakkola sanoo, ja viittaa peseytymissääntöön ennen uimista.
Vuokra-asujen kysyntä on kuitenkin jäänyt vähäiseksi, eikä burkini päällä uivia naisia näy hallien sekavuoroilla juuri koskaan.
Sen sijaan koululaisten burkinit ovat kovassa käytössä. Uimaopetukseen tulevien lasten opettajat varaavat hallista asun aina etukäteen.
Suihkuverhosta ratkaisu?
Peseytymiseen liittyvä ongelma olisi Annan mukaan ratkaistavissa yksittäisillä suihkuverhollisilla pesukopeilla, joiden suojissa voisi peseytyä ja pukea uikkarin päälle.
– Alastomuus ei tuota päänvaivaa pelkästään musliminaisille. Monille pelkästään Pohjoismaiden ulkopuolelta tulleille suomalainen uimahallikulttuuri voi tuntua kiusalliselta, hän sanoo.
Esimerkiksi Italiassa on sääntöjen mukaista peseytyä uima-asu päällä, ei muiden nähden alasti. Linjausta perustellaan lasten hyvinvoinnilla.
Vantaan halleihin suihkuverhoja ei kuitenkaan ole suunnitteilla.
– Tässä tullaan rajavedon paikkaan, että minkälaisia rajoitteita henkilön harjoittama uskonto asettaa julkisten tilojen käyttämiselle. Olemme katsoneet, että tämä asia voidaan järjestää musliminaisten omalla uintivuorolla, Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti sanoo.
Espoossa löytyy suihkuverhollinen pesutila Espoonlahden uimahallista. Verho asennettiin alunperin rintasyöpäpotilaan aloitteesta.
– Jos sopivia suihkupaikkoja muidenkin hallien naisten tiloista löytyy, voimme järjestää niitä lisää. Eiväthän verhot juuri mitään maksa, Ari Jaakkola sanoo.
Myös sukupuolivähemmistöön kuuluva voi haluta yksityisyyttä
Helsingin kaupungin uimahalleissa intimiteettitoiveita on toteutettu jo pitkään. Ehkä Suomen monikulttuurisimmassa Itäkeskuksen uimahallissa on erillinen perheosasto ja siellä lukittavat suihkukopit.
– Uimahallien on jo aika tulla 2010-luvulle. Useissa uimahalleissa on jämähdetty 1970-luvulle, Itäkeskuksen ja Jakomäen uimahallien laitospäällikkö Teemu Raatikainen sanoo.
Itäkeskuksessa monenkirjava asiakaskunta on ollut arkipäivää jo parinkymmenen vuoden ajan. Erityistarpeet eivät koske pelkästään muualta tulleita.
– Ihmisillä saattaa olla monenlaisia invaliditeetteja, eivätkä sukupuoltaan korjanneetkaan aina halua esiintyä alasti. Uimahallien on pysyttävä mukana ajassa, Raatikainen sanoo.
Raatikaisen mukaan asiakaskunnan monenlaiset taustat ovat aiheuttaneet myös yhteentörmäyksiä.
Ikuisuuskysymys on esimerkiksi se, että saunaan mennään kovin mielellään sääntöjen vastaisesti uikkari päällä.
– Klooripitoisuudet ovat kuitenkin nykyään niin vähäisiä ja suodatus kehittynyt, joten ei klooria juuri pääse saunassa ilmaan höyrystymään, Raatikainen sanoo.
Viime vuoden lokakuusta lähtien Helsingin halleissa on alkanut näkyä paljon juuri Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita. Suurin osa uimareista on miehiä.
– Moni saattoi tietämättömyyttään mennä altaaseen alushousuilla. Osasta on kuitenkin jo tullut vakikävijöitä uusine uikkareineen, Raatikainen sanoo.
Lähde: Pia Karsson Minganti: Burkinis, Bikinis and Bodies: Encounters in Public Pools in Sweden and in Italy. (Artikkeli teoksesta Islamic Fashion and Anti-Fashion - New Perspectives from Europe and North America).