Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Joensuussa poliisi tarkastaa penkkaribanderollit etukäteen – halutaan estää herjaavat ja rasistiset tekstit

Joensuussa on jo vuosia syynätty abiturienttien kirjoittamat penkkarilakanat ja -kyltit etukäteen. Esimerkiksi Lyseon lukiolaiset saavat ensin ohjeistuksen poliisilta teksteistä: sitten tarkastajana on opettaja ja lopuksi vielä poliisipartio ennen penkkariajelua. Tarkoituksena on estää sekä rasistiset että herjaavat tekstit.

Penkkariajelu Joensuussa 2014.
Kuva: Anu Rummukainen / Yle
Janne Ahjopalo
Avaa Yle-sovelluksessa

Abiturienttien penkinpainajaisajeluiden kyltit ja lakanat ovat viime vuosina olleet pitkälti kevyen harmittomia sisällöltään: esimerkiksi tositelevisiosta ja hokemista on saatettu vääntää vitsikkäitä lausahduksia. Harvemmin käsitellään esimerkiksi nykypolitiikkaa kriittisesti.

Joensuussa penkkaribanderollit syynätään tarkoin. Penkkareiden yleisiä sääntöjä käydään läpi vastaavan opettajan, oppilaskunnan edustajan ja poliisin kanssa yhdessä. Ohjeistuksissa on muun muassa, että karamelleja ei ole hyvä heittää liikkuvasta autosta, jottei jalankulkijoiden turvallisuus vaarannu. Myöskään äänitorvien käyttöä ei pidetä suotavana.

Ehkä se on hyvä, että tiedämme poliisin ja opettajien katsovan lakanat etukäteen.

Veerti Pykäläinen

Banderolliteksteistä poliisin ohjeena Joensuussa on, että sisältö ei saa olla rasistista tai herjaavaa. Tämä virkavallan antama ohjeistus kokouksessa ei kuitenkaan riitä, vaan opettaja vielä katsoo läpi tekstit. Kun penkkaripäivä koittaa, poliisipartio katsoo silmämääräisesti banderollien tekstit tarkastaessaan penkkariautoiluun liittyviä turvallisuusnäkökohtia.

Abiturientit hyväksyvät tarkastuksen

Lyseon lukion abiturientit Veerti Pykäläinen ja Emilia Heikkinen pitävät joensuulaista käytäntöä hyvänä, eivätkä koe ennakkotarkastuksia kummallisina.

– Teemme fiksuja ja hauskoja lakanoita. Ehkä se on hyvä, että tiedämme poliisin ja opettajien katsovan lakanat etukäteen, sanoo Veerti Pykäläinen.

Emilia Heikkinen ja Veerti Pykäläinen Joensuun Lyseon lukiosta.
Emilia Heikkinen ja Veerti Pykäläinen. Veerti on Lyseon lukion abitoimikunnan puheenjohtaja. Kuva: Yle

– Käytäntö on täällä yleinen, eikä se tunnu yhtään oudolta, komppaa Emilia Heikkinen.

Kummatkaan eivät kuitenkaan usko, että abiturienteilta edes voisi lipsahtaa banderolleihin mitään rasistista tai herjaavaa.

Esimerkiksi rasistisista katupartioista voisi saada monenlaisiakin humoristisia ja hersyviä lausahduksia aikaan, koska asia on Suomessa tapetilla. Opettaja ei ajatukselle oikein lämpene.

– Luulen, että tällaisia tulkinnallisia lakanaehdotuksia ei meidän lukiosta tule. Katsotaan nyt, mitä nuoret ehdottavat, toteaa opiskelijakunnan ohjaava opettaja ja apulaisrehtori Anne Tiihonen.

Poliisihallituksen mukaan penkkaribanderollien tarkastaminen etukäteen ei ole Suomessa yleistä.

– Joensuun käytäntö saattaa johtua kaupungin skinimenneisyydestä, arvioi poliisitarkastaja Pekka Heikkinen.

Ylilyöntejä ei kuitenkaan ole tullut tiettävästi penkkaribanderolleissa vastaan: ei Suomessa eikä Joensuussa, kerrotaan Joensuun poliisista ja Poliisihallituksesta.

Suosittelemme sinulle