Ulkona on pakkasta melkein 30 astetta. Nilsiäläisen kurkunviljelijä Risto Taskisen puutarhan sisällä vastaan tulvahtaa kuitenkin trooppinen henkäys; kurkun kasvuajan optimilämpötila on 24–27 astetta, ja nyt lämpömittari näyttää lähelle 27 lämpöastetta. Korkealle katonrajaan ripustetut orret notkuvat kerättäväksi valmiita vihreitä hedelmiä.
Ympärivuotisesti kurkkua on viljelty Suomessa 90-luvun puolivälistä asti. Sitä ennen kotimaista talvikurkkua ei kaupoista saanut.
– Suomi on edelläkävijä talvikurkun ja -tomaatin viljelyssä. Satotasot täällä ovat maailman huippuja, Nilsiän Taimituotteen yrittäjä Risto Taskinen kertoo.
Taskisella viljelyssä on tällä hetkellä 6 000 neliötä kurkkua. Näillä leveysasteilla kurkun viljely vaatii rutkasti energiaa. Talvikuukausina sähköä kuluu keskimäärin 30 000 kilowattituntia vuorokaudessa, mikä on enemmän kuin monen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus.
– Olisihan jokin Pohjanmaa huomattavasti otollisempi paikka viljelylle. Mutta kyllä täälläkin pärjätään, Taskinen toteaa.
Keinovalo on parempi kuin aurinko
Vaikkei heti uskoisi, tammi- ja helmikuu ovat kurkun viljelylle kaikkein otollisinta aikaa.
– Talvella kaikki olosuhteet tuotetaan keinotekoisesti. Valo tulee lampuista, lämpö lämmittimistä. Samoin hiilidioksidit, tuuletukset ja ilmankosteudet voidaan säätää kaikki optimaalisiksi jokaiseen kasvuvaiheeseen. Silloin päästää parhaisiin satoihin, oikeastaan tuplasatoihin verrattuna kesäaikaan, Taskinen laskee.
Kasvihuoneen ulkopuolella on isoja aerosolipurkkeja. Niillä huoneen hiilidioksidipitoisuus nostetaan noin kolminkertaiseksi normaaliin huoneilmaan verrattuna. Se edistää kasvien fotosynteesia, ja mahdollistaa huippusatojen tuotannon.
Lämpimässä sisäilmassa lentelee myös pieniä hyönteisiä. Ne kuuluvat osaksi viljelijän harjoittamaa biologista torjuntaa: petoluteet syövät muun muassa viljelyksiä vaivaavia ripsiäisiä, petopunkit vihannespunkkeja.
– Kemiallista torjuntaa tarvitsee käyttää vain hätätapauksissa. Hyötyeliöillä pärjää aika hyvin, Taskinen toteaa.
Vettä kurkut nauttivat 40 000 litraa vuorokaudessa
Energiatehokkuutta yrittäjä pyrkii kehittämään jatkuvasti. Lamput tuottavat sivutuotteena jonkin verran myös lämpöä. Ajankohdasta riippuen lämmöstä 50–70 prosenttia tulee lampuista. Energiaa säästävillä ledilampuilla valon sävy saataisiin optimoitua hyvin tarkkaan, mutta niiden hinta on vielä korkea.
– Myös hakkeen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa kiinnostaisi, mutta sen hyötysuhde on osin vielä heikko, Taskinen lisää.
Vettäkin kasvihuone kuluttaa paljon. Taimien juuriosaan johdetaan 20 minuutin välein vettä ja ravinteita. Yksi taimi saa 3,5 litraa vettä vuorokaudessa, ja kun kurkkuhuoneessa kasvaa 11 000 tainta, yhteensä vettä kuluu noin 40 000 litraa vuorokaudessa.
Kotimainen talvikurkku on ylellisyyshyödyke
Kurkkua Nilsiän Taimituote tuottaa Pohjois-Savoon ja Etelä-Pohjanmaan alueelle. Merkittävin asiakas on osuuskauppa PeeÄssä. Taskisen mukaan lähituotteena myytävä kurkku on pääsääntöisesti kaupoissa vuorokauden sisällä keräämisestä, sillä keskusliikkeiden kautta tuote ei kulje. Ulkomaisella kurkulla ikää voi Taskisen mukaan olla jopa kaksikin viikkoa.
– Kyllä eron huomaa jo väristä. Tuore kurkku on tummanvihreä; kellertävä on jo selvästi vanha.
Taskisen mukaan suomalaista kurkkua tuotetaan kuluttajalle myös talvella, koska kuluttaja näin haluaa.
– Paljon työtähän tämä vaatii. Mutta markkinat toimivat, ja se on pääasia.