Pohjanmaan maakunnassa tehtiin vuonna 2014 hieman yli 9500 rikosilmoitusta. Näistä yli puolet tuli Vaasasta. Suomenkieliset kunnat, Laihia ja Isokyrö, tuottavat rikosilmoituksia väestöön suhteutettuna tuplasti ruotsinkielisiin kuntiin nähden.
– Ruotsinkieliset tekevät väestöosuuteensa nähden vähemmän rikoksia kuin suomenkieliset, vahvistaa suunnittelija Petri Danielsson Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.
Hänen mukaansa tutkimuksissakin todettu tulos koskee sekä väkivaltarikoksia, ryöstöjä että omaisuusrikoksia.
– Tämä ei selity väestön ikärakenteella tai sosioekonomisilla tekijöillä. Eikä sitä selitä alueellisetkaan tekijät, väittää Petri Danielsson.
Poliisilla ei mitään käsitystä
Pohjanmaan poliisin päällikkö Risto Lammi ei suostu arvuuttelemaan syytä ilmiöön. Poliisilla ei ole asiasta tietoa.
Pohjanmaan poliisilta heruu yksi mututuntuma: Hälytystehtäviä ruotsinkielisistä kunnista tulee vähemmän.
Entinen apulaispoliisipäällikkö Matts Kronqvist puolestaan kertoo asiaa pohditun aikanaan paljonkin, mutta ilman tulosta.
– Ei mitään selitystä. Esillä oli "raamattuvyöhyke", sosiaalinen kontrolli pikkukunnissa, vähempi alkoholinkäyttö. Vaikea kysymys, tunnustaa Matts Kronqvist.
Tutkijatkin ymmällä
Suunnittelija Hannu Niemi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista selittää, että ruotsinkieliset asustavat pienillä paikkakunnilla, missä yhteisöllisyys on merkittävä tekijä.
Tunnetaan toisensa ja kontrolli pelaa. Kääntöpuolena on vaikeneminen.
– Perheväkivaltaa on myös ruotsinkielisissä perheissä, mutta se ei tule välttämättä ilmi. Siellä voi olla piilorikollisuutta, arvelee Hannu Niemi.
Ruotsinkielinen on töissä eikä juo
Alkoholinkäyttö liittyy lähes kaikkiin väkivaltarikoksiin. Pohjanmaan valtaosin ruotsinkielisessä maakunnassa puhtaaksi alkoholiksi muutettuna juodaan selvästi alle kuusi litraa ihmistä kohden.
Etelä-Pohjanmaalla alkoholia kuluu noin seitsemän litraa henkeä kohden. Suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla rikollisuus on ollut koko 2000-luvun kasvavaa.
Alkoholi on yksi syy ja seuraus syrjäytymisessä. Syrjäytyminen puolestaan näkyy rikoksissa. Rikollisuuden kuva on Suomessa sosiaalisesti syrjäytynyt. Suomessa työttömyys ja alkoholi ovat rikostaustana Pohjolan korkeimmat.
Ruotsinkielisissä kunnissa työttömyys jää puoleen suomenkielisten kuntien lukemista. Samoin rikosilmoitusten määrä jää puolet pienemmäksi.
Korkea työttömyys koettelee myös Kaskista ja sielläkin rikosilmoitusten määrä väestöön nähden on suuri. Kaupungin asukkaista 70 prosenttia on suomenkielisiä.
Yhtälö ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Työttömät eivät ole rikollisia, vaan he ovat ilman töitä. Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Dan Frände pohtiikin, että ruotsinkielinen tai kaksikielinen saattaa vaihtaa suomeen jäädessään kiinni rötöksestä.