Pakkasilla dieselauto tarvitsee toimiakseen talvidieseliä tai paukkupakkasilla jopa arktista dieseliä. Kesälaatuun verrattuna ero on samepisteessä ja suodattuvuudessa, miten ero eri polttoainelaatujen välille tehdään?
Neste Oilin dieselpolttoaineiden asiantuntija Markku Kuronen kertoo, että talvenkestävää dieseliä tehtäessä ero syntyy jo tislausvaiheessa.
– Talvidieselin tislaamisessa pyritään jättämään raskaimmat jakeet pois dieselistä, mikä tapahtuu leikkaamalla tislaus alemmassa lämpötilassa, Kuronen kertoo.
Raskaimman jakeen poistaminen parantaa ennen kaikkea dieselin samepistettä, eli käytännössä alinta varastointilämpötilaa.
Samepistettä ei voi alentaa lisäaineilla
Samepiste tarkoittaa sitä lämpötilaa, jossa parafiinien kiteytyminen alkaa ja polttoaine muuttuu kirkkaasta sameaksi. Tämä lämpötila ilmoitetaan polttoaineen alimpana varastointilämpötilana, joka talvilaatuisella dieselillä on esimerkiksi -29 astetta.
– Samepisteeseen ei voida enää tislaamisen eli valmistuksen jälkeen oikeastaan vaikuttaa. Sen sijaan polttoaineen suodatettavuutta voi jonkin verran nostaa lisäaineistuksella, sanoo Markku Kuronen.
Kylmässä dieselin parafiiniset hiilivedyt kiteytyvät ja muodostavat sakkaa, joka tukkii polttoainesuodattimen. Lämpötilan laskiessa raskaimmat jakeet eli pisimmät hiiliketjut alkavat kiinteytyä ensimmäiseksi.
– Talvilaatuisissa dieselpolttoaineissa sallitaan myös kesälaatua pienempi tiheys ja viskositeetti eli parempi notkeus, Kuronen sanoo.
Talvilaatuinen diesel pysyy polttoainejärjestelmän kannalta käyttökelpoisena esimerkiksi -34 asteeseen saakka. Erityinen arktinen laaatu kulkee suodattimen läpi vielä kymmenen astetta kovemmassa pakkasessa, mutta sitä ei ole saatavilla kaikilta jakeluasemilta.
Kesädieselin lämpöarvo on parempi
Mutta miksi tarvitaan erikseen talvidieseliä ja kesälaatua? Miksi talvenkestävää polttoainetta ei voisi toimittaa asemille ympäri vuoden, jotta dieselautoilijat välttyisivät tien päälle jäämisiltä?
– Talvidieselin lämpöarvo on pienempi kuin kesädieselillä. Tämä vaikuttaa suoraan esimerkiksi autojen taloudellisuuteen, kun sama määrä polttoainetta tuottaa vähemmän energiaa, Kuronen selventää.
– Lisäksi talvilaatua saadaan tislauksessa raakaöljystä vähemmän kuin kesälaatua, eli tuotantokustannukset ovat hieman korkeammat yksikköä kohti.