Keskiviikkona kerrottu uutinen, jonka mukaan aurinkokunnan ulkolaitamilla saattaa vaeltaa aiemmin tuntematon planeetta on puhuttanut tiedemaailmaa. Kalifornian teknologiainstituutin tutkimusartikkelia on luettu ahkerasti ympäri maailmaa.
Mahdollinen yhdeksäs planeetta kiertäisi Aurinkoa noin 20 kertaa kauempana kuin Neptunus, joka on nykytiedon mukaan uloin planeetta. Plutoa ei lasketa enää planeetaksi.
Planeetta 9 eli Phattie, jolla nimellä sitä myös kutsutaan, olisi noin kymmenen kertaa Maan massainen ja kiertäisi Auringon elliptisellä radalla kerran 10 000 tai 20 000 vuodessa.
Missään vaiheessa se ei olisi 200 tähtitieteellistä yksikköä llähempänä Aurinkoa. Yksi tähtitieteellinen yksikkö eli AU vastaa Maan etäisyyttä Auringosta. Esimerkiksi Neptunus on 30 AU:n etäisyydellä Auringosta.
Planeetta 9:ää ei ole koskaan nähty, vaan sen olemassaolo on ennustettu matemaattisen mallinnuksen ja tietokonesimulaatioiden avulla.
Tutkijat Konstantin Batygin ja Michael E. Brown mallinsivat oletetun planeetan painovoimavaikutuksia aurinkokunnan ulkolaidalla sijaitsevan Kuiperin vyöhykkeen kappaleiden kiertoratoihin. Heidän mukaansa uusi planeetta selittäisi ne lähes täydellisesti.
Brown on vakuuttunut löydöstä:
– Jos tarkastelee todisteita ja tilastoja, on vaikeaa tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen, hän sanoo.
Suomalaistutkija pitää kiinnostavana
Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen tutkija Mikael Granvik kuvaa tutkimustuloksia kiinnostaviksi. Hän muistuttaa, että vuosien ja vuosisatojenkin aikana on tehty useita tutkimuksia ja ennusteita uusista planeetoista.
Batyginin ja Brownin tutkimus on Granvikin mukaan aiempia huolellisempaa työtä. Planeetta 9:n olemassaolo myös selittäisi monia aiemmin avoimeksi jääneitä kysymyksiä, jotka koskevat Neptunuksen takaisia kohteita ja niiden ratoja.
Planeetta 9:n löytymättömyys ei ole Granvikin mukaan kovin kummallista. Sitäkään ei tiedetä, miltä kohtaa rataa sitä pitäisi etsiä.
Suuri osa mahdollisen planeetan mahdollisesta radasta on käyty tarkkaan lävitse, kun maapallon tehokkaimmilla teleskoopeilla on haravoitu tähtitaivaalta muun muassa asteroideja ja supernovia.
Vaikeimmat alueet ovat kuitenkin vielä tutkimatta. Niitä ovat mahdollisen planeetan radan kaukaisimmat osuudet, jossa se jää himmeänä kohteena helposti havaitsematta, sekä Linnunradan taso, jossa liikkuvia kohteita on vaikea löytää tähtien runsauden takia.
Mitä paremmiksi teleskoopit kehittyvät, sitä pienempiä kappaleita niillä löytyy. Granvik huomauttaa, että tutkimuksella pyritään kenties myös siihen, että Planeetta Yhdeksän kaltaisen kappaleen etsintää saisi enemmän aikaa huipputeleskoopeilta.
– Niiden aika on kortilla, hän sanoo.
Uutuusplaneetta ei juuri vaikuttaisi tunnettujen planeettojen rataan
Nykyisin tunnettuja planeettoja ja muita kaukaisia kappaleita on löytynyt, kun on ryhdytty tutkimaan ennestään tunnettujen planeettojen ratojen erikoisuuksia. Tutkija Mikael Granvik ei kuitenkaan usko, että Planeetta 9 olisi jättänyt suuria jälkiä esimerkiksi nykyisin tunnettujen planeettojen ratoihin.
– Todennäköisesti jonkun verran, mutta tunnettujen planeettojen radoissa ei ole epäselvyyksiä, hän sanoo.
Vaikutus voisi jäädä niin pieneksi, ettei sitä pystytä poimimaan.
Granvikin mukaan mahdollisen Planeetta 9:n rata on epätyypillinen planeetoille. Lähimmillään se on monia kertoja lähempänä Aurinkoa kuin kaukaisimmillaan. Rata on siis hyvin eksentrinen.
Tällaisen planeetan löytyminen sopisi Granvikin mukaan hyvin nykyisiin käsityksiin aurinkokunnan synnystä. Nykyiset mallit suorastaan vaativat, että ainakin yksi tällainen kappale olisi ajautunut aurinkokunnan laitamille.
– Jään mielenkiinnolla odottamaan, Granvik toteaa haastattelun lopuksi.