Nykyisen saamelaisyhteisön on vaikea hyväksyä naisrakkautta, väittää ohjaaja Suvi West uudessa dokumenttielokuvassaan Sparrooabbán, Minä ja pikkusiskoni.
Dokumenttielokuvallaan utsjokelaissyntyinen elokuvantekijä halusikin tuoda esille tätä arkaa aihetta.
– Toivottavasti elokuvani tuo keskusteluun uusia näkemyksiä tai uudenlaista ajattelua, sanoo Suvi West.
"Ei ole saamelaisten keskuudessa mikään uusia asia"
Mutta historiaan perehtyminen osoittaa, että homoseksuaalisuus kyllä tunnettiin muinaisessa saamelaismaailmassa.
– Ilmiö ei ole itse asiassa mitenkään uusi saamelaisten keskuudessa. Saamelaiset, niin kuin muutkin luonnosta elävät alkuperäiskansat, ovat aina tunteneet myös kaikenlaiset erityistapaukset. Luonto opettaa, historiantutkija Samuli Aikio Utsjoelta summaa.
– Tämä oli sellainen asia, jota siedettiin hyvin. Ei voi sanoa, että se olisi ollut normaalia, sellaista joka kuuluu suurimmalle osalle ihmisiä. Se oli erikoistapaus, mutta ymmärrettiin, ettei asia ole mitenkään vaarallinen, kunhan ihminen muuten pärjää elämässä. Siitä oli enimmäkseen kyse saamelaissiidojen eli -kylien elämässä, Aikio sanoo.
Vanhat tarinat kantavat mukana tietoa saamelaisesta homoseksuaalisuudesta
Lauantaina Skábmagovat-filmifestivaaleilla Inarissa ennakkoensi-iltansa saaneessa Sparrooabbán-elokuvassa kerrotaan Amerikan intiaanien perinteisesti hyväksyneen homoseksuaalit.
Mutta ei entisajan saamelaisyhteisöissäkään erilaisia ihmisiä hylätty.
– Ainakin tarinoissa on kiinnitetty huomiota homoseksuaalisuuteen ja kaikenlaisiin erikoisuuksiin. Esimerkiksi satakunta vuotta sitten kerrottiin tenolaisesta, Tenonvuonolla, asuvasta Ánná-nimisestä naisesta. Hänellä oli tapana pukeutua miesten vaatteisiin.
Vaikka hän oli nainen?
– Niin. Eikä siitäkään niin paljon välitetty. Hänestä puhuttiin vain, että hän oli hieman erikoinen, mutta työtä tekevä ihminen kuten muutkin, Aikio kertoo.
Tutkijakaan ei tiedä oliko homoseksuaaleilla tiettyä roolia muinaisissa saamelaissiidoissa
Papit ja kristinusko hävittivät monta asiaa Saamenmaalta.
Historiantuntijakaan ei tiedä, onko homoseksuaaleilla ollut saamelaissiidoissa tiettyjä töitä tai tiettyä roolia intiaanien tapaan.
Intiaaniyhteisöissä homoseksuaalit saattoivat toimia esimerkiksi parantajina ja shamaaneina.
– Emmehän me tunne kaikkia vanhoja tarinoita, ja millaisia ne ovat olleet, koska saamelaiset ovat olleet kristinuskon piirissä jo noin 500 vuoden ajan ympäri Saamenmaata. Siinä ajassa kyllä on jo kadonnut paljon vanhanajan tarinoita ja muisteluksia, Aikio sanoo.
Eroja luterilaisen ja ortodoksisen maailman välillä
Suhtautumisessa homoseksuaalisuuteen on Saamenmaassa saattanut olla pieniä eroja eri alueiden välillä johtuen kirkosta.
– Ehkä luterilainen oppi oli hieman tiukempaa suhteessa kaikenlaisiin erikoisuuksiin. Toisaalta myös luterilaisten kirkollisessa sivistyksessä on saattanut olla aukkoja verrattuna ortodoksiseen maailmaan. Siellä esimerkiksi luostarielämä oli opettanut, että joka paikassa on erikoisuuksia, Aikio sanoo.
"Ajattelu muuttuu nuoremman polven kautta"
Nykymaailmalla on paljon opittavaa entisajoista.
Maailma ei muutu kovin nopeasti, mutta ohjaaja Suvi West uskoo parempaan tulevaisuuteen.
– Uskon, että kun aika kuluu, niin ajattelu muuttuu. Se muuttuu nuoremman polvien myötä. Että en usko, että tuollaisille 14–15-vuotiaille homoseksuaalisuus on mikään ongelma.
– Kun nämä nuoret tulevat aikuisikään, niin maailma on taas aivan erilainen. Heidän mielestään on varmaan todella omituista, että olemme koskaan edes tehneet tällaisen elokuvan, Suvi West dadjá.
Pridet ovat saapuneet Saamenmaalle
Ympäri Saamenmaata on viime vuosina alettu järjestää saamelaisten ja alkuperäiskansojen Pride-tapahtumia.
Suomen saamelaiskäräjät osallistui viime keväänä ensimmäistä kertaa Sápmi Pride -tapahtumaan, kun itsekin seksuaalivähemmistöön kuuluva saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Anna Morottaja osallistui virallisesti Norjan Karasjoella järjestettyyn Pride-tapahtumaan.
Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät alkoivat osallistua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta juhlistaviin Pride-tapahtumiin muutamia vuosia ennen Suomen saamelaisten virallista poliittista edustuselintä.
