"Sinun ei on ei ja joo on joo. Kun sanon joo niin aivan varma oon. Et se on ei tai joo tai ehkä ookoo. Ja ei voi joskus olla joo, joo”, laulaa Anna Puu kappaleessaan Venus ja Mars.
– Naisen ei on aina ei. Jos se sanotaan, niin se tarkoittaa sitä, painottaa rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen Oulun poliisilaitokselta.
Meillä kaikilla on itsemääräämisoikeus, joka tarkoittaa muun muassa koskemattomuutta, Irmeli Korhonen korostaa ja lisää, että siinäkin tapauksessa, että vaikkapa ravintolaillan jälkeen nainen ja mies ajautuvat kanssakäymiseen.
– Ei-sana on lyhyt ja sen tyyppinen, että kuulijan pitäisi ymmärtää, ettei toinen tahdo tehtävän jotakin.
Oikeus piirtää turvaraja
Meillä jokaisella tulisi olla ympärillämme koskematonta tilaa, Irmeli Korhonen kertoo. Jos me emme halua ketään lähellemme, niin on oikeus pitää niin sanotusta turvarajasta kiinni.
– Jossakin on sanottu, että se voisi olla puoli metriä. Joillekin se voi olla liian vähän, sillä me olemme erilaisia. Osa tykkää halauksista, toiset taas eivät.
Jos emme haluta kosketusta, niin meillä on oikeus koskemattomuuteen.
Kielto, kädet ja kassi
Uhkaavassa tilanteessa, esimerkiksi vieraan henkilön lähestyessä tai koskettaessa Irmeli Korhonen neuvoo käyttämään ensimmäiseksi kieltosanaa "ei" ja tehostamaan sen vaikutusta elekielellä ja käsin, jolloin lähestyjälle ilmaistaan, että hänen on mentävä kauemmaksi.
– Äänen käyttö on uhkaavissa tilanteissa hyvä keino. Sillä kiinnitetään myös muiden ihmisten huomio ja saadaan mahdollisesti apua paikalle, Irmeli Korhonen sanoo.
Jos käskyt ja kehotukset ja elekieli eivät tehoa, niin Korhosen mukaan nainen voi käyttää myös voimakeinoja.
– Lähestyjää voi läppäistä kädellä tai tönäistä voimakkaasti poispäin. Käsilaukulla lyöminen on sellaisessa tilanteessa myös täysin sallittua.
Apuvälineitä ja voimakeinoja voi käyttää tilanteeseen sopivissa mittasuhteissa.
– Jos hyökkäys on täysin oikeudeton, niin uhrin voimakeinojen käytössä ei yleensä ylitetä hätävarjelun liioittelun rajaa, Irmeli Korhonen sanoo ja neuvoo soittamaan myös 112-numeroon, josta saa apua.
Hiuslakka sallittu turvaväline
Irmeli Korhosen mukaan nainen voi käyttää uhkaavassa tilanteessa itsensä puolustamiseen myös niin sanottuja sallittuja turvavälineitä.
– Naisilla voisi olla mukanaan pieni hiuslakkapullo. Kyllä sillä saa suihkuttaa sitä, joka ei tahdo lähteä kintereiltä, Irmeli Korhonen kertoo.
Lisäksi saatavilla on myös laillisia värisuihkeita, joilla voi merkitä päällekävijän. Nainen voi hankkia myös äänihälyttimen.
Itsepuolustuskurssilta toimintamalleja
Naisille suunnatut itsepuolustuskurssit ovat tällä hetkellä suosittuja. Irmeli Korhosen mukaan niistä voi saada varmuutta. Myös turvallisuudentunteen luomiseen kurssista voi olla apua.
– Kurssilla harjoituksia tehdään ehkä pari kertaa, eikä niitä mahdollisesti harjoitella myöhemmin, niin siitä ei välttämättä ole hyötyä.
– Itsepuolustustaitoja pitäisi treenata ja toistaa säännöllisesti, kuten poliisin ammatissa tehdään, niin ne tulevat selkärangasta ja alitajuisesti todellisessa tilanteessa, Irmeli Korhonen sanoo.
